Käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ammatinvalintamotiivit

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, mitkä ammatinvalintamotiivit vaikuttavat käsityön aineenopettajakoulutukseen valituksi tulleiden opiskelijoiden ammatinvalintaan. Tutkimus tarjoaa tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi käsityön aineenopettajankoulutukseen hakeudutaan. Käsityö oppiaineen opetuksessa käytettävät sisällöt ovat lisääntyneet, ja sitä myötä myös muuttuneet yhteiskunnan teknologisen kehittymisen seurauksena. Myös käsityö oppiaineen luonne on muuttunut niiden mukana. Yleisellä tasolla opettajien ja opettajaopiskelijoiden ammatinvalintaan vaikuttavia tekijöitä ja syitä koulutukseen hakeutumiseen on tutkittu aikaisemmin melko kattavasti, mutta käsityön näkökulmasta aihetta on tutkittu niukasti. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat käsityön aineenopettajaopiskelijat (N=63) Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Aineiston keruu toteutettiin webropol – kyselyllä, joka jaettiin aiemmin mainittujen yliopistojen opiskelijoiden sähköposteihin. Kyselyn laatimisessa käytettiin soveltuvilta osin Richardsonin ja Wattin (2007) luomaa Factors Influencing Teaching Choice eli lyhyemmin FIT-Choice-mallia ja siihen liittyvää kysymyspatteristoa. FIT-Choice-malli on laajasti käytetty teoreettinen malli, jolla pyritään selittämään opettajien ammatinvalintaa. Tutkimus toteutettiin käyttäen määrälliselle tutkimukselle ominaisia aineiston analyysimenetelmiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä, jonka avulla pyrittiin selvittämään muuttujien vaikutusta toisiinsa. Lisäksi määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin tunnuslukujen vertailua ja t-testiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin myös luokittelua. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti. Tutkimustuloksista selvisi, että tärkeimmät ammatinvalintamotiivit käsityön aineenopettajakoulutukseen valituilla opiskelijoilla olivat työskentely lasten ja nuorten kanssa, omat kyvyt, vapaa-aika ja suhteet läheisiin, lasten ja nuorten tulevaisuuteen vaikuttaminen, sekä aikaisemmat opetus- ja oppimiskokemukset. Tutkimuksen toteuttamisessa pyrittiin tuottamaan luotettavaa tietoa. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena näkökulmana toimi FIT-Choice-malli (Watt & Richardson, 2007), joka on kansainvälisesti käytetty ja hyväksytty opettajaopiskelijoiden ammatinvalintamotiiveja mittaava malli. Tutkimuksessa haasteena oli kuitenkin saada tarpeeksi suuri vastausprosentti perusjoukosta aineistoksi, jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin pitää mahdollisimman luotettavina ja yleistettävinä. Tutkimus tuottaa tietoa, joka auttaa kehittämään tässä tutkimuksessa kohdejoukkona olevien yliopistojen opintotarjontaa ja pääsykoe- ja valintakriteereitä sekä mahdollisesti kohdentamaan koulutuslinjan markkinointia heikompien ja vahvimpien ammatinvalintamotiivien mukaisesti.