Turun Ruissalon uhanalaiset sammalet, jäkälät ja kääväkkäät - lajistoselvitykset 2014–2015

Abstract

<p>Ruissalon luonnonsuojeluarvoltaan monimuotoisista<br />metsistä on kertynyt runsaasti tutkimustietoa<br />sammalista, jäkälistä ja kääväkkäistä.<br />Aineistoa on hajallaan museokokoelmissa<br />ja julkaisuissa eikä yhtenäistä suojelutavoitteita<br />palvelevaa kokonaisuutta ole ollut saatavilla.<br />Tähän raporttiin on kerätty ajantasainen tieto<br />vuoden 2000 jälkeen Ruissalossa tehdyistä<br />uhanalaisia jäkälä-, sammal- ja kääväkäslajeja<br />koskevista havainnoista. Aineistoa täydennettiin<br />lisäksi vuosien 2014-2015 aikana suoritetuilla<br />maastokartoituksilla. Raportti sisältää myös<br />tarkasteltavan uhanalaislajiston esittelyt ja hoitosuositukset.<br />Selvitystyön tuloksena löytyi kolme Ruissalolle<br />uutta uhanalaista tai silmälläpidettävää sammallajia<br />(lahokaviosammal, rakkosammal ja<br />pikkusiipisammal), viisi uutta jäkälälajia (jalopiilojäkälä,<br />kelonuppijäkälä, norjantorvijäkälä, kuusentassijäkälä<br />ja aarnikaihejäkälä) ja yksi uusi<br />kääväkäslaji (männynpihkakääpä).<br />Ruissalossa esiintyy viisi uhanalaista, kahdeksan<br />silmälläpidettävää ja kaksi valtakunnallisesti<br />elinvoimaista, mutta alueellisesti uhanalaista<br />sammallajia. Uhanalainen lajisto keskittyy lehtoihin<br />eri puolille Ruissaloa. Selvityksessä havaittiin<br />kolme luontodirektiivin II liitteen sammallajia,<br />jotka ovat tärkeitä Ruissalon Natura-alueen<br />suojeluperustelajeja. Aiemmin tunnettujen direktiivilajien<br />katkokynsisammalen ja korpihohtosammalen<br />lisäksi alueelta löydettiin kokonaan<br />uutena lahokaviosammalen esiintymä.<br />Nämä kaikki sammallajit on luokiteltu uhanalaisiksi<br />sekä erityisesti ja kiireellisesti suojeltaviksi.<br />Katkokynsisammalen nykyisistä ja hävinneistä<br />esiintymistä tehtiin erityinen tarkastelu, jonka<br />perusteella todettiin Ruissalon esiintymän olevan<br />elinvoimainen ja uudistumiskykyinen.<br />Ruissalo on kääväkäslajien kannalta arvioituna<br />Suomen arvokkain lehtoalue. Ruissalosta tavataan<br />joitakin kääväkäslajeja ainoilta esiintymispaikoiltaan<br />Suomesta. Vanhojen tammien seuralaislajistolle<br />Ruissalo on erityisen merkittävä.<br />Muualla Suomessa harvinaisina ja harvalukuisina<br />tavattavat uhanalaiset kääväkkäät kuten<br />tammenkääpä, isokarvakääpä, häränkieli, koppelokääpä<br />ja lohkonahakka esiintyvät Ruissalon<br />lehdoissa yleisinä. Alueella esiintyy viisi uhanalaista,<br />13 silmälläpidettävää sekä kolme puutteellisesti<br />tunnettua kääväkäslajia. Yksi kartoituksen<br />mielenkiintoisimpia kääväkäslöytöjä oli<br />äärimmäisen uhanalaisen männynpihkakäävän<br />löytyminen.<br />Ruissalo on alueen laajuuden ja vanhojen jalopuiden<br />runsauden takia tammen ja muiden jalopuiden<br />epifyyttijäkälälajiston tärkein esiintymispaikka<br />Suomessa. Jalopuiden epifyyttijäkälistä<br />Ruissalosta havaittiin 11 uhanalaista ja 14 silmälläpidettävää<br />jäkälälajia. Näistä viittä lajia ei<br />ole aiemmin löydetty Ruissalosta, mutta ne ovat<br />mahdollisesti jo kauan kasvaneet alueella. Useiden<br />uhanalaisten ja silmälläpidettävien jäkälälajien<br />populaatiot ovat Ruissalossa hyvin pieniä.<br />Eräitä lajeja esiintyy kuitenkin monilla puilla ja<br />Ruissalossa on lajien Suomen kannasta suurin<br />osa.<br /></p>