Sosioekonomisen aseman yhteys lasten prosessointinopeuteen

Abstract

Sosioekonomisella asemalla on havaittu olevan yhteys kognitioon. Aiemmissa tutkimuksissa sosioekonomisen aseman on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä esimerkiksi kielellisiin taitoihin ja päättelykykyyn. Prosessointinopeuden ja sosioekonomisen aseman yhteyttä on selvitetty länsimaisissa tutkimuksissa, joissa sosioekonomisen aseman erot keskittyvät enemmän varallisuuserojen yläpäähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia prosessointinopeuden yhteyttä sosioekonomiseen asemaan Etelä-Afrikassa, jossa suurin osa väestöstä elää köyhyydessä ja sosioekonomisen aseman erojen ajatellaan heijastavan eriasteista köyhyyttä. Prosessointinopeutta tutkitaan usein reaktioaikojen kautta. Vauvat eivät pysty vastaamaan muunlaisiin reaktioaikaa mittaaviin testeihin, joten tässä tutkimuksessa reaktioaikoja on mitattu silmänliikkeiden avulla 7, 17 ja 36 kuukauden iässä ja niistä määriteltiin sakkadinen reaktioaika. Sakkadinen reaktioaika määriteltiin sakkadikohteen ilmestymisen ja katseen ensimmäisen kohteeseen siirtymisen väliseksi ajaksi. Sosioekonomista asemaa mitattiin kotitalouksien varallisuuden kautta. Huoltajat vastasivat kyselyyn, jossa he kertoivat mitä varallisuutta heidän kotitaloudestaan löytyy toimintakuntoisena. Kyselyn perusteella osallistujat jaettiin viiteen varallisuusluokkaan, joista 1 kuvasi matalinta sosioekonomista asemaa ja 5 korkeinta. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin myös televisioajan ja muun ruutuajan vaikutus 36 kuukauden ikäisenä. Huoltaja- lapsi-parit olivat osana interventiotutkimusta, jossa puolet osallistujista sai ohjeistusta lapsen ravitsemukseen, hygieniaan ja hoitoon liittyen. Intervention vaikutus on huomioitu tutkimuksessa. Yhteensä 1094 huoltaja-lapsi-parista tutkimukseen sopivia olivat 384 ja heistä 307 osallistui silmänliiketutkimukseen. Heistä tutkimukseen valittiin ne, joilta oli saatavilla vähintään kymmenen silmänliikkeistä onnistuneesti mitattua sakkadista reaktioaikaa jokaisessa ikäpisteessä. Analyysiin jäi tällä kriteerillä 151 huoltaja-lapsi-paria. Tutkimuksessa havaittiin 17 ja 36 kuukauden iässä mitattujen sakkadisten reaktioaikojen olevan yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Pituuskasvulla, interventioon osallistumisella ja muulla ruutuajalla ei havaittu olevan yhteyttä reaktioaikoihin 36 kuukauden iässä. Televisioajan ja 36 kuukauden iässä mitatun reaktioajan välillä havaittiin yhteys. Tämä tutkimus tukee siis aiempia tutkimuksia, joissa on todettu sosioekonomisen aseman ja kognition välillä positiivinen yhteys laajentaen tutkimusta länsimaista vähemmän tutkittuihin maihin niin kutsuttujen WEIRD (western, educated, industrial, rich, and democratic) (Nielsen ym. 2017) maiden ulkopuolelta. Tutkimuksen tulos tukee osaa aiemmista tutkimuksia, joissa on todettu yhteys prosessointinopeuden ja sosioekonomisen aseman välillä.