Sillanrakentaja vai syrjäyttäjä? : Ikääntyvän väestön digiosaamisen huomioiminen hyvinvointialueiden strategioissa Pirkanmaalla ja Satakunnassa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella, miten ikääntyvä väestö ja heidän digiosaamisensa huomioidaan Pirkanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden strategioissa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisena digitalisaation rooli näyttäytyy strategisella tasolla sekä toimiiko se ikääntyneiden näkökulmasta osallisuutta ja saavutettavuutta tukevana sillanrakentajana vai mahdollisesti syrjäyttävänä tekijänä. Tutkimusaineistona käytetään Satakunnan hyvinvointialueen strategiaa vuosilta 2023–2025 sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaa vuosilta 2026–2029. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla analysoidaan strategiadokumenttien sisältämiä arvoja, tavoitteita ja digitalisaatiota koskevia linjauksia erityisesti ikääntyvän väestön digiosaamisen näkökulmasta. Tulosten perusteella ikääntyvä väestö tunnistetaan strategioissa tärkeänä palvelujen käyttäjäryhmänä, ja keskeisinä arvoina korostuvat yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys. Kuitenkin ikääntyneiden digiosaamisen huomioiminen jää pitkälti yleiselle tasolle, eikä strategioissa esitetä konkreettisia keinoja digitaalisten palvelujen käytön tukemiseksi. Digitalisaatio näyttäytyy strategioissa pääasiassa kehitystä tukevana mahdollisuutena, mutta analyysi osoittaa, että siihen liittyy myös riski eriarvoisuuden lisääntymisestä, mikäli käyttäjien erilaisia digitaalisia valmiuksia ei huomioida riittävästi. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että digitalisaatio voi toimia sekä ikääntyneiden osallisuutta tukevana sillanrakentajana että syrjäyttävänä tekijänä riippuen siitä, miten digiosaaminen huomioidaan palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä korostaa tarvetta kehittää digipalveluja käyttäjälähtöisesti sekä tarjota riittävää tukea ja vaihtoehtoisia asiointitapoja.

The aim of this bachelor’s thesis is to examine how the ageing population and their digital competence are taken into account in the strategies of the wellbeing services counties of Pirkanmaa and Satakunta. The study explores how the role of digitalisation appears at the strategic level and whether, from the perspective of older adults, it functions as a bridge builder that supports inclusion and accessibility or as a factor that may contribute to exclusion.

The research material consists of the strategy of the Wellbeing Services County of Satakunta for 2023–2025 and the strategy of the Wellbeing Services County of Pirkanmaa for 2026–2029. The research method is qualitative content analysis, which is used to analyse the values, objectives, and digitalisation-related policies contained in the strategy documents, particularly from the perspective of the digital competence of the ageing population.

The results indicate that the ageing population is recognised in the strategies as an important group of service users, and that equality, accessibility, and customer orientation are emphasised as key values. However, consideration of older adults’ digital competence remains largely on a general level, and the strategies do not present concrete measures to support the use of digital services. Digitalisation is mainly presented in the strategies as an opportunity that supports development, but the analysis also shows that it involves a risk of increasing inequality if differences in users’ digital capabilities are not sufficiently taken into account.

The main conclusion of the thesis is that digitalisation can function both as a bridge builder supporting the inclusion of older adults and as a factor contributing to exclusion, depending on how digital competence is considered in the planning and implementation of services. This highlights the need to develop digital services in a user-oriented manner and to provide sufficient support and alternative ways of accessing services.