Terveystiedon yläkoulun opetussuunnitelman mielenterveyssisällöt oppikirjoissa

dc.contributorKasvatustieteen laitos, Erityispedagogiikka, Kasvatustiede-
dc.contributor.authorJärviö, Satu
dc.contributor.authorViljanen, Carita
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2017-08-14T10:12:12Z
dc.date.available2017-08-14T10:12:12Z
dc.date.issued2017-08-14
dc.description.abstractPro gradu tutkimuksessamme on selvitetty ensinnäkin, miten valtakunnallisen yläkoulun terveystiedon opetussuunnitelman mielenterveyteen liitettävät sisällöt ilmenevät yläkoulun terveystiedon oppikirjoissa. Toiseksi on tarkasteltu, miten funktionaalinen mielenterveyden malli ja terveystiedon arvopohja näkyvät oppikirjojen mielenterveyssisältöjen käsittelyssä. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta yläkoulun terveystiedon oppikirjasta: Terveyden portaat (2004), joka on yksi varhaisimmista oppiaineen yläkoulun oppikirjoista, Dynamo (2004/2010) ja Voimaa (2013), joka oli työmme aloitushetkellä viimeksi ilmestynein terveystiedon oppikirja. Tutkimusmenetelmämme on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Kehykset, joiden kautta olemme tarkastelleet oppikirjoja, muodostuvat ensinnäkin valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta, jonka pohjalta olemme rakentaneet kymmenen sisältöteema-aluetta, ja toiseksi funktionaalisesta mielenterveyden mallista ja terveystiedon teoria- ja metodioppaista esiin nousevasta terveystiedon arvopohjasta. Tutkimuksessamme selvisi, että muodostamistamme teemoista kaikki ovat löydettävissä kaikista oppikirjoista. Sisältöjen esitystavoissa oppikirjojen välillä on eroja: Terveyden portaissa on nähtävissä ajatus, että sisältöjä tulee tarjota nuorille todella kattavasti ja ilmiöitä kuvailevasti. Dynamossa mielenterveysasiat saavat suuren painoarvon ja liitetään voimakkaasti ihmisen kokonaishyvinvointiin ja siten moniin sisältöalueisiin. Voimaa on oppikirjoista käsikirjamaisin, lähestyy asioita käsitemäärittelyjen kautta ja luottaa oppilaiden itsenäisiin lisätiedonhakutaitoihin. Kirjojen tarkastelu funktionaalisen mielenterveyden mallin kehyksissä paljasti, että oppikirjat käsittelevät mielenterveyden sisältöjä vahvasti yksilön ja lähiyhteisön kautta. Sisältöalueteemojen välillä oli eroja siinä, missä määrin niissä on tuotu esiin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Kaikki tarkastelemamme oppikirjat nojautuvat pitkälti positiivisen mielenterveyden käsitteeseen ja ajatukseen mielenterveydestä dynaamisena prosessina. Terveystiedon arvopohja näkyy oppikirjoissa pyrkimyksenä sivistyksen lisäämiseen, terveyskäyttäytymiseen vaikuttamiseen tietoa jakamalla ja oppilaan oman pohdinnan herättelyyn. Kaikki oppikirjat painottavat usein yksilön näkökulmaa ja yksilön kautta asioihin vaikuttamista. Usein jäi vähäiselle tai olemattomalle käsittelylle se, miten ryhmää voisi käyttää hyödyksi mielenterveysasioiden käsittelyssä ja opettelussa ja mielenterveyteen liittyviin asioihin vaikuttamisessa.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentfulltext
dc.identifier.olddbid160173
dc.identifier.oldhandle10024/143639
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/15358
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201708148107-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/143639
dc.titleTerveystiedon yläkoulun opetussuunnitelman mielenterveyssisällöt oppikirjoissa-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Satu Järviö Carita Viljanen.pdf
Size:
1.27 MB
Format:
Adobe Portable Document Format