Mitä media kertoo meille huumeista? : tutkimus median huumekeskustelusta keväällä 2018

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten mediassa puhutaan huumeista. Tutkimus on laadullinen sisällönanalyysi, jossa on hyödynnetty sekä määrällisiä että laadullisia metodeja. Tutkimusmateriaalina ovat Yle.fi ja HS.fi sivustoilta huumeisiin liittyvät jutut kahden kuukauden ajalta. Suuremman aineiston kohdalla on tarkasteltu jutun julkaisuosiota, lähdettä ja sitä, mistä näkökulmasta huumeista puhutaan jutuissa. Pienemmän aineiston analyysissä pohditaan millaisena huumeiden käyttäjä ja käyttö esitetään.

Huumeiden käyttäjiä on kaikissa yhteiskuntaluokissa, ja heitä on monenlaisia niin käytettävien huumeiden, käyttötapojen kuin yleisen elämänhallinnan osalta. Silti mediassa esiintyy usein stereotyyppinen huumeiden käyttäjä, joka on ongelmakäyttäjä ja aiheuttaa toiminnallaan muille vaaraa ja haittaa. Tällainen uutisointi on omiaan toiseuttamaan huumeiden käyttäjän kakkosluokan kansalaiseksi, jonka aiheuttamiin ongelmiin vastataan kiristämällä kontrollia.

Suuremmassa aineistossa korostuivat rikollisuusnäkökulmasta kertovat jutut, joista syntyy kuva lisääntyneestä huumerikollisuudesta. Ne vaikuttavat kansalaisiin luoden kuvaa huumeiden käyttäjästä syrjäytyneenä ”narkkarina”, mikä voi syrjäyttää huumeiden käyttäjiä entisestään ja näin lisätä ongelmia. Toinen vaikutus on se, että kansa ja päättäjät voivat nähdä huumekysymyksen ongelmana, joka vaatii kriminaalipoliittisen kontrollin lisäämistä ongelman kontrolloimiseksi, vaikka esimerkiksi haittojen vähentämistoimilla voitaisiin saada parempia tuloksia. Turvallistamisen seurauksena kriminaalipoliittinen kontrolli kiristyy laajemman huumekompleksin ymmärtämisen sijaan. Yleisradion uutisointi osoittautui Helsingin Sanomia konservatiivisemmaksi ja nykyisen huumepolitiikan mukaiseksi. Yleisradion uutisissa käyttäjä esitettiin stereotyyppisenä ongelmakäyttäjänä, jonka elämää huumeet hallitsivat. Tällainen uutisointi on omiaan vahvistamaan vallitsevaa kuvaa huumeiden käyttäjästä yhteiskunnan ulkopuolisena, ongelmaisena henkilönä. Helsingin Sanomien uutisointi oli monipuolisempaa ja stereotyyppisen ongelmakäyttäjän rinnalle oli tullut viihdekäyttäjä, joka käyttää huumeita normaalin elämän lomassa.

Huumeongelma on pohjimmiltaan sosiaalinen ja terveydellinen ongelma. Sen näkeminen rikosoikeudellisena ongelmana johtaa siihen, että ongelmaa yritetään taltuttaa väärin keinoin.