Minna Canthin kirjailijakuvan muutoksia elämäkertojen ja kirjallisuushistorioiden valossa

dc.contributor.authorSaarinen, Tuija
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Kotimainen kirjallisuus|en=Finnish Literature|
dc.date.accessioned2020-07-02T21:02:13Z
dc.date.available2020-07-02T21:02:13Z
dc.date.issued2020-06-07
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastelen Minna Canthin kirjailijakuvan muutoksia elämäkertojen ja kirjallisuushistorioiden valossa. Elämäkerroilla ja kirjallisuushistorioilla on merkittävä rooli kirjailijakuvan muovaamisessa. Aineistooni olen valinnut kolme elämäkertaa ja kuusi kirjallisuushistoriaa reilun sadan vuoden aikajänteellä. Elämäkerrat ja kirjallisuushistoriat muodostavat katseen, jossa on merkittävästi valtaa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiäni on muun muassa se, mitä seikkoja eri aikakaudet ovat Canthista halunneet nostaa esiin ja miksi. Kysyn myös, mitä teoksia nousee esille, mihin ajalliseen ja kirjalliseen kontekstiin elämäkerrat ja kirjallisuushistoriat sijoittuvat sekä miten Canth on eri aikakausina aseteltu kirjalliseen kaanoniimme. Tutkimuksessani hyödynnän elämänkerrontaan liittyvää tutkimusta, jota on viime vuosina tehty etenkin kulttuurihistorian alalla. Uraauurtavaa työtä biografian tutkimuksessa ovat tehneet muun muassa Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskelä-Kärki ja Tanskan kansallisarkiston historian ja vertailevan kulttuurintutkimuksen professori Birgitte Possing. Kirjallisuushistorioitsijoiden tapaa käsitellä naista kirjoittavana subjektina on tarkastellut puolestaan Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen. Keskeisin tutkimustulokseni elämäkertojen osalta on, että suurin liikahdus Canthin kirjailijakuvassa on tapahtunut suhtautumisessa kirjailijan teosten taiteelliseen arvoon. Siinä missä varhaisin tarkastelemani elämäkerta näki Canthin pääasiassa naisasianaisena, tuo tuorein elämäkerta esiin Canthin ennen kaikkea aikansa merkittävimpiin lukeutuvana kirjailijana. Sama ilmiö voidaan nähdä myös kirjallisuushistorioissa. Niistä nousee esille myös se, miten Canthin tuotannon tarkkarajainen jako kolmeen vaiheeseen korvautuu vähitellen käsityksellä, jonka mukaan mitään "kääntymystä" tendenssikaudesta psykologiseen ei voida osoittaa. Yhteiskunnallinen on koko ajan vaikuttamassa psykologisessa ja päinvastoin.
dc.format.extent83
dc.identifier.olddbid167036
dc.identifier.oldhandle10024/150170
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/12311
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020070246762
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/150170
dc.subjectMinna Canth, kirjailijakuva, elämäkerrat, biografiat, kirjallisuushistoriat
dc.titleMinna Canthin kirjailijakuvan muutoksia elämäkertojen ja kirjallisuushistorioiden valossa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Saarinen_Tuija_opinnayte.pdf
Size:
365.91 KB
Format:
Adobe Portable Document Format