Opettajaopiskelijoiden käsityksiä oppilaiden aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä eläytymismenetelmän keinoin
Ladataan...
1.45 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Oppilaan aktiivisen oppimisen tukeminen edellyttää opettajalta monipuolista pedagogista osaamista ja ymmärrystä, joka opettajan uran alussa voi olla vielä kateissa. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajankoulutuksen kehittämisen tueksi kartoittamalla luokanopettajaopiskelijoiden valmiuksia tunnistaa opetustilanteissa oppilaiden aktiivisuuteen positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin eläytymismenetelmää hyödyntäen. Aineisto koostui toisen opetusharjoittelun suorittaneiden luokanopettajaopiskelijoiden kirjoittamista eläytymistarinoista, joissa opiskelijat kuvasivat oppitunnin, jolla oppilaat olivat joko aktiivisia tai passiivisia sekä pohtivat tilanteeseen vaikuttavia syitä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti ja aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät jaoteltiin analyysissa kolmeen pääluokkaan sen mukaan, liittyivätkö ne oppilaaseen, opettajaan vai oppitunnin kontekstiin.
Vastauksissa toistuvasti tuotiin esille motivaation ja motivoinnin merkitystä, oppimiseen kannustavaa tilannetta ja ympäristöä sekä mielekkäitä opetusmenetelmiä ja työtapoja. Aiempaan tutkimukseen tukeutuen voidaan todeta, että tämän tutkimuksen opiskelijat osasivat tuoda esiin tekijöitä, jotka oppilaiden aktiivisuuteen todella vaikuttavat. Huolta herättävää sen sijaan oli, että näitä erilaisia tekijöitä tuotiin laajasti esille vain osassa vastauksia, kun taas monissa vastauksissa mainittiin ainoastaan muutama tai jopa vain yksi aktiivisuuteen vaikuttava tekijä. Opiskelijoista alle puolet toi esille kaikkiin kolmeen pääluokkaan liittyviä tekijöitä. Tämä viittaisi siihen, että isolla osalla opiskelijoista on vasta kapea käsitys siitä, mikä oppilaan aktiivisuuteen vaikuttaa. On kuitenkin pohdittava, miten luotettavasti eläytymismenetelmällä saatiin esille opiskelijoiden todellista ymmärrystä aiheesta. Vastauksista näkyi, ettei eläytymismenetelmää ollut aina ymmärretty kunnolla, ja toisaalta on mahdollista, ettei opiskelija kertonut kaikkia ajatuksiaan vaan esitti esimerkiksi vain yhden mahdollisen skenaarion.