Varhaisten kielellisten taitojen yhteys myöhempiin sosioemotionaalisiin haasteisiin

Abstract

Vaikka lapsen kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen tiedetään kehittyvän vuorovaikutuksessa keskenään, ei näiden taitojen välisestä kausaalisesta yhteydestä ole varmuutta. Kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen välisestä yhteisesiintyvyydestä on olemassa useita teorioita. Sosiaaliset ja emotionaaliset vaikeudet kielellisten vaikeuksien yhteydessä voisivat olla seurausta kielellisten taitojen puutteista, ja toisaalta paremmat kielelliset taidot voisivat tukea sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kielellisten taitojen ja sosioemotionaalisten haasteiden yhteyden mahdollista suuntaa tarkastelemalla ennustavatko aiemmat 30 kuukauden iässä mitatut varhaiset kielelliset taidot myöhempiä sosioemotionaalisia haasteita neljän vuoden iässä. Tutkimuksen aineisto on peräisin suuresta varsinaissuomalaisesta FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksesta. 30 kuukauden iässä lapsen kielellisiä taitoja mitattiin vanhempien täyttämän MCDI-lomakkeen avulla, ja neljän vuoden iässä lapsen sosioemotionaalisia haasteita mitattiin äidin täyttämän SDQ-lomakkeen avulla. Kielellisten taitojen ja sosioemotionaalisten haasteiden välistä yhteyttä tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen avulla pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva varhaisten kielellisten taitojen sekä taustalla vaikuttavien tekijöiden merkityksestä lapsen sosioemotionaalisia taitoja ennustavina tekijöinä sekä saamaan lisää tietoa kielellisten ja sosioemotionaalisten haasteiden välisen yhteyden kausaalisuudesta.

Tutkimuksessa muodostettiin neljä regressiomallia, jotka sopivat selittämään kutakin tutkittua osa-aluetta; tunneoireita, käytösoireita, yliaktiivisuusoireita sekä kaverisuhteiden ongelmia. Kaikkien neljän muodostetun mallin osalta lapsen paremmat varhaiset kielelliset taidot olivat yhteydessä vähempiin sosioemotionaalisiin haasteisiin neljän vuoden iässä. Tutkimuksen perusteella myös useat lapseen sekä kasvuympäristöön liittyvät tekijät, kuten lapsen sukupuoli ja äidin koulutustaso, selittivät sosioemotionaalisten haasteiden esiintymistä.

Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia kielellisten taitojen ratkaisevasta roolista sosioemotionaalisten taitojen kehittymisessä. Tutkimuksen tulosten perusteella sosioemotionaalisten haasteiden riskitekijöitä voitaisiin tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa, ja näin mahdollistaa intervention aikaistaminen sekä oikea kohdentaminen. Lisäksi kielellisten ja sosioemotionaalisten haasteiden välinen kausaalinen yhteys antaa viitteitä siitä, että tukemalla lapsen varhaista kielenkehitystä ja kommunikaatiota voitaisiin myös edistää lapsen sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymistä. Kielellisten ja sosioemotionaalisten haasteiden välisestä yhteydestä tarvitaan kuitenkin edelleen lisää tutkimusta.