Luottamuksen loppu? Suomalainen korporatismi myllerryksessä

Abstract

Yleisen valtio-opin alaan kuuluva kvalitatiivinen tutkimukseni tarkastelee pääministeri Juha Sipilän hallituksen kauden poliittista ja institutionaalista työmarkkinamyllerrystä suomalaisen korporatismin näkökulmasta.

Tutkimuksessani läpivalaisen, millaisella argumentaatiolla työmarkkinoiden hegemonista diskurssia kolmikantaisesta sopimusyhteiskunnasta on pyritty vuosien 2015–2017 aikana tuottamaan ja uusintamaan. Työmarkkinadiskurssien retoriikkaa arvioin yksityiskohtaisesti Stephen Toulminin kehittämällä argumenttianalyysilla, joka tarjoaa hyvä kehikon diskurssien päättelyketjujen avaamiselle. Keskeinen tutkimusaineisto koostuu työmarkkinatoimijoiden lausumista kevään 2015 eduskuntavaaleja edeltävästä ajasta kesän 2017 hallituskriisiin.

Tutkimukseni osoittaa, että Sipilän hallitus ja suomalaiset työnantajat perustelivat yhteiskunta- ja kilpailukykysopimustavoitteitaan perinteisen suomalaisen työmarkkinadiskurssin tapaan välttämättömyyden retoriikalla. Hegemonisen diskurssin haastaminen puettiin ideologiseen vastakkainasetteluun korporatismin ja parlamentarismin välillä. Tavoitteena oli kääntää kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan voimatasapainoa työnantajia hyödyttävään suuntaan. Hallituksen ja työnantajien argumentaation uskottavuus ja legitimiteetti joutuivat kuitenkin koetukselle ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti SAK:n kyseenalaistettua diskurssien modaliteetit.

Ammattiyhdistysliike selvisi kilpailukykysopimukseen liittyneestä hegemoniakamppailusta voittajana, mutta menestyksen hinta oli raskas, kun korporatismin keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja luottamus olivat kärsineet vaurioita. Uusi haaste kolmikantaiselle sopimusyhteiskunnalle odotti nurkan takana, kun työnantajien institutionaaliset sääntömuutokset horjuttivat ratkaisevan oloisesti suomalaisen korporatismin ytimessä olevaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää.