Behavioristisen rahoituksen näkökulma omaisuuserien hintakupliin : Viinijournalismin diskurssianalyysi
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Behavioristinen rahoitus laajentaa taloustieteellistä keskustelua täydentämällä tiukoille taustaoletuksille perustuvia standardirahoituksen teorioita ihmisläheisellä näkökulmalla. Tämä suuntaus tunnistaa, etteivät markkinatoimijat ole läheskään aina rationaalisia, vaan heidän käyttäytymistään ohjaavat erilaiset psykologiset tekijät, jotka johtavat usein päätöksentekovirheisiin. Omaisuuserien hintakuplat ovat toistuvasti tunnistettu taloudellinen ilmiö, jonka selittämisessä behavioristisella rahoitussuuntauksella on merkittävä rooli. Lyhyesti hintakupla voidaan määritellä omaisuuserän hinnoitteluvirheeksi, jossa markkinahinta poikkeaa huomattavasti ja perusteettomasti omaisuuserän fundamenttiarvosta. Erityisen tarkastelun kohteena tässä tutkielmassa olivat arvoviinit, joiden voidaan keräilykohdemaisen luonteensa vuoksi katsoa kuuluvan hintakuplille alttiisiin omaisuuseriin.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää syitä omaisuuserien hintakuplien taustalla ja tutkia erityisesti, mitkä markkinatoimijoiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon vaikuttavat psykologiset tekijät ovat yhteydessä hintakuplien olemassaoloon ja niiden eri vaiheisiin. Tutkielmassa havaittiin, että sijoittajien laumakäyttäytyminen on keskeisimpiä kuplailmiöitä synnyttäviä ja vahvistavia tekijöitä. Sen sijaan, että sijoittajat hyödyntäisivät kaikkea sijoituspäätökseen olennaisesti vaikuttavaa informaatiota, he luottavat mediasta saatavaan nopeaan tietoon ja jäljittelevät kanssaihmisiä. Lisäksi sijoittajien yli-itsevarmuus ja elämyshakuisuus saavat heidät ottamaan ylimääräistä riskiä.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkittiin lisäksi diskurssianalyysin avulla, onko viinijournalismissa havaittavissa mahdollista kuplailmiötä vahvistavaa diskurssia ja yhteyksiä sijoittajapsykologiaan. Aineistona käytettiin viinejä käsitteleviä kansainvälisiä artikkeleita vuosilta 2003–2018. Analyysissä aineistosta tunnistettiin neljä eri diskurssia (asiantuntijuusdiskurssi, vaurausdiskurssi, laadukkuusdiskurssi ja rationaalisuusdiskurssi), joista kukin rakentaa tietynlaista kuvaa viinisijoittamisesta ja viineistä yleisesti. Tunnistettuja merkityssysteemejä peilattiin tutkielmassa aiemmin tunnistettuihin sijoittajien psykologisiin taipumuksiin, ja jokaisen diskurssin osalta pystyttiin löytämään yhtymäkohtia aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin. Aineistosta välittyi muun muassa kuva viinisijoittajien statushakuisuudesta, viinikriitikoiden merkittävästä roolista sijoituspäätöksiin vaikuttavan informaation tuottajana sekä viinin hinnan laatusignaloinnista sekä itseisarvoisesta asemasta.