Koetun opettajan tuen yhteys oppilaan matemaattiseen minäpystyvyyteen ja matematiikka-ahdistukseen : PISA 2022 -aineiston tarkastelu Suomessa ja Virossa
Ladataan...
416.62 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella koetun opettajan tuen yhteyttä matemaattiseen minäpystyvyyteen ja matematiikka-ahdistukseen sekä vertailla näiden tekijöiden välisiä yhteyksiä Suomen ja Viron välillä. Tarkasteltavien tekijöiden tutkiminen on ajankohtaista, sillä matematiikan oppimistulosten heikkeneminen on noussut viime vuosina keskeiseksi koulutuspoliittiseksi ja pedagogiseksi puheenaiheeksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena vertailevana korrelaatiotutkimuksena hyödyntäen OECD:n PISA 2022 -tutkimuksen avointa opiskelijakyselyaineistoa. Aineistosta muodostettiin summamuuttujat opettajan tuelle, matemaattiselle minäpystyvyydelle ja matematiikka-ahdistukselle, ja niiden välisiä suhteita analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla IBM SPSS-tilastointiohjelmassa.
Tulokset olivat samansuuntaisia niin Suomessa kuin Virossa. Koettu opettajan tuki oli molemmissa maissa heikosti, mutta tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä oppilaiden matemaattiseen minäpystyvyyteen ja matematiikka-ahdistukseen. Yhteys minäpystyvyyteen oli positiivinen ja matematiikka-ahdistukseen negatiivinen. Sen sijaan matemaattisen minäpystyvyyden ja matematiikka-ahdistuksen välillä havaittiin molempien maiden aineistoissa voimakas tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, jonka mukaan opettajan tuki näyttäytyy ennen kaikkea välillisenä ja suojaavana tekijänä oppilaan affektiivisessa kokonaisuudessa, kun taas minäpystyvyys asettuu keskeiseen asemaan oppilaan matematiikkakuvassa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat perustellun näkökulman opettajan tuen, matemaattisen minäpystyvyyden ja matematiikka-ahdistuksen välisiin suhteisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä jatkotutkimuksissa että pedagogisissa keskusteluissa, joissa tarkastellaan oppilaiden matematiikkaan liittyvien myönteisten uskomusten tukemista. Lisäksi tulokset tarjoavat näkökulmia Suomen ja Viron koulutusjärjestelmien yhteneväisyyteen.