Puheen sujuvuus 6–7-vuotiailla suomenkielisillä lapsilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu tyypillisesti puhuvien 6- ja 7-vuotiaiden suomenkielisten lasten puheen sujuvuutta. Tutkielman tavoitteena on saada kerättyä alustavaa normatiivista aineistoa puheen normaalista sujumattomuudesta. Tämä tutkielma on osa Eira Jansson-Verkasalon tutkimusta, jossa selvitetään puheen sujuvuutta 2–9-vuotiailla suomenkielisillä lapsilla.

Tutkielman koehenkilöt (n = 20) on valittu satunnaisesti valmiista videoaineistosta, joka on kerätty Turun ja Oulun alueilta vuosina 2011–2013. Videoaineiston kerääjät selvittivät koehenkilöiden terveyden ja kielellisen kehityksen tyypillisyyden vanhempien täyttämillä kyselylomakkeilla. Tähän tutkielmaan valituilta lapsilta litteroitiin ortografisesti kahdesta eri puhetilanteesta yhteensä 300–500 sanan mittaiset puhenäytteet. Litteraateista valittiin kultakin lapselta 50 peräkkäistä ilmausta.

Tutkielmassa tutkittiin 10 eri sujumattomuustyyppiä, jotka jakaantuivat kahteen luokkaan: änkytykselle tyypillisiin sujumattomuuksiin (SLD) ja muihin sujumattomuuksiin (OD). Lasten ilmauksista laskettiin sujumattomuuksien määrät sekä sujuvien sanojen ja tavujen määrät. Sujumattomuusilmentymien kestot mitattiin Praat-ohjelmalla. Sujumattomuuksien määrät ilmoitetaan tässä tutkielmassa 100 tavua kohden.

Kaikilla koehenkilöillä esiintyi sekä änkytykselle tyypillisiä että muita sujumattomuuksia. Blokkeja ei esiintynyt kellään koehenkilöistä. Yleisin änkytykselle tyypillinen sujumattomuustyyppi oli rikkoontunut sana ja toiseksi yleisin oli äänteen pidennys. 6-vuotiailla oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän muita sujumattomuuksia kuin 7-vuotiailla, kun taas änkytykselle tyypillisten sujumattomuuksien määrät eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi ikäryhmien välillä. Ikäryhmien välillä ei ollut eroa sujumattomuuksien kestoissa, paitsi täyttämättömien taukojen kohdalla: 6-vuotiaiden täyttämättömät tauot olivat pidempiä kuin 7-vuotiaiden. Koehenkilöiden puheessa esiintyi alle 3 änkytykselle tyypillistä sujumattomuutta sataa tavua kohden. Tämä viittaa siihen, että änkytyksen raja-arvo, 3 SLD/100 sanaa, pitää paikkansa myös suomenkielisillä lapsilla.

Jatkotutkimukset suuremmalla otoskoolla ovat tarpeen, jotta tuloksia voitaisiin yleistää. Jatkotutkimukset antaisivat myös selvyyttä puheen normaalin sujumattomuuden erityispiirteistä suomenkielisillä lapsilla muihin kieliin verrattuna.