Koron ja luottoluokituksen määrittely konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelussa : Erityistarkastelussa implisiittisen tuen huomioiminen
1.45 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset314
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Siirtohinnoittelulla on nopeasti kasvava merkitys maailmassa kansainvälisen kaupankäynnin lisääntyessä.
Samalla myös siihen liittyvät säännökset ja raportointivelvoitteet, sekä niiden valvonta ovat lisääntyneet. Nämä
sääntelyt ovat lisääntyneet myös konsernin sisäisen rahoituksen osalta. OECD nimittäin julkaisi vuonna 2020
ensimmäisen ohjeistuksen koskien rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelua.
Konsernin sisäisten lainojen osalta on ohjeiden monitulkintaisuuden johdosta herännyt runsaasti keskustelua.
Epäselvyyttä on aiheuttanut etenkin konserniyhteyden huomioiminen tai huomioimatta jättäminen
konserniyhtiön luottoluokitusta ja markkinaehtoista korkoa määriteltäessä. Tutkielman tavoitteena on
selvittää, mitkä seikat puoltavat konserniyhteyden eli implisiittisen tuen huomioimista koron määrittelyssä ja
vastaavasti mitkä seikat ovat sitä vastaan. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen sisäisen lainan
koron määrittämisprosessi on.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla Verohallinnon asiantuntijoita ja yksityisen puolen konsultteja sekä
tarkastelemalla aiempaa kirjallisuutta. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina pareittain. Keskeiseen
kirjallisuuteen kuuluvat OECD:n siirtohinnoitteluohjeet, aikaisemmat oikeustapaukset eri lainkäyttöalueilta
sekä aiheesta kirjoitetut artikkelit.
Tutkimuksen keskeiset tulokset viittaavat siihen, että implisiittinen tuki tulee huomioida konsernin sisäisten
lainojen markkinaehtoista korkoa ja luottoluokitusta määriteltäessä lähtökohtaisesti aina. Implisiittisen tuen
huomioimisen asteeseen ja arvostamiseen vaikuttaa erityisesti yksittäisen konserniyhtiön strateginen tärkeys
koko konsernin liiketoiminnan kannalta. Lisäksi tutkielmassa löydettiin myös muita implisiittiseen tukeen
vaikuttavia tekijöitä.
Pitää kuitenkin todeta myös, että kaikissa tilanteissa konserniyhteydellä ei ole luottoluokitusta parantavaa
vaikutusta, vaan tulee käyttää yksittäisen konserniyhtiön luottoluokitusta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi
tapaukset, joissa tytäryhtiö ei ole strategisesti tärkeä konsernille tai liiketoiminnallinen yhteys konserniin on
heikko. Keskeistä on tapauskohtainen arviointi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelussa tulee
huomioida konserniyhteys ja implisiittinen tuki lähtökohtaisesti aina, mutta sen aste vaihtelee tapauskohtaisten
tosiseikkojen mukaan. Käytännössä ei ole kuitenkaan vielä selkeää ohjenuoraa sille, miten implisiittinen tuki
tulisi käytännössä arvostaa, ja missä määrin se vaikuttaa markkinaehtoisen koron määrittelyyn.
Koron määrittämisprosessin osalta tutkimuksessa saatiin selville kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa.
Molemmissa lähestymistavoissa on samat pääelementit, mutta vaiheiden järjestys on erilainen. Molemmilla
lähestymistavoilla tulisi kuitenkin päätyä teoriassa samaan lopputulokseen.