The use of dietary supplements and medication among Finnish elite athletes

Abstract

Background: Dietary supplements are widely used among elite athletes but the prevalence of dietary supplement use among Finnish elite athletes is largely not known. The use of asthma medication is common among athletes. In 2009, the World Anti-Doping Agency (WADA) and the International Olympic Committee (IOC) removed the need to document asthma by lung function tests before the use of inhaled β2-agonists. Data about medication use by Paralympic athletes (PA) is limited to a study conducted at the Athens Paralympics.

Aims: To investigate the prevalence of the use of self-reported dietary supplements, the use of physician-prescribed medication and the prevalence of physician-diagnosed asthma and allergies among Finnish Olympic athletes (OA). In addition, the differences in the selfreported physician-prescribed medication use were compared between the Finnish Olympic and the Paralympic athletes.

Subjects and methods: Two cross-sectional studies were conducted in Finnish Olympic athletes receiving financial support from the Finnish Olympic Committee in 2002 (n=446) and in 2009 (n=372) and in Finnish top-level Paralympic athletes (n= 92) receiving financial support from Finnish Paralympic committee in 2006. The results of the Paralympic study were compared with the results of the Olympic study conducted in 2009. Both Olympic and Paralympic athletes filled in a similar semi-structured questionnaires.

Results: Dietary supplements were used by 81% of the athletes in 2002 and by 73% of the athletes in 2009. After adjusting for age-, sex- and type of sport, the odds ratio OR (95% confidence interval, CI) for use of any dietary supplement was significantly less in 2009 as compared with the 2002 situation (OR 0.62; 95% CI 0.43-0.90). Vitamin D was used by 0.7% of the athletes in year 2002 but by 2% in 2009 (ns, p = 0.07). The use of asthma medication increased from 10.4 % in 2002 to 13.7% in 2009 (adjusted OR 1.71; 95% CI 1.08-2.69). For example, fixed combinations of inhaled long-acting β2-agonists (LABA) and inhaled corticosteroids (ICS) were used three times more commonly in 2009 than in 2002 (OR 3.38; 95% CI 1.26-9.12). The use of any physician-prescribed medicines (48.9% vs. 33.3%, adjusted OR 1.99; 95% CI 1.13-3.51), painkilling medicines (adjusted OR 2.61; 95% CI 1.18-5.78), oral antibiotics (adjusted OR 4.10; 95% CI 1.30-12.87) and anti-epileptic medicines (adjusted OR 37.09; 95% CI 5.92-232.31) was more common among the PA than in the OA during the previous seven days.

Conclusions: The use of dietary supplements is on the decline among Finnish Olympic athletes. The intake of some essential micronutrients, such as vitamin D, is suprisingly low and this may even cause harm in those well-trained athletes. The use of asthma medication, especially fixed combinations of LABAs and ICS, is clearly increasing among Finnish Olympic athletes. The use of any physician-prescribed medicine, especially those to treat chronic diseases, seems to be more common among the Paralympians than in the Olympic athletes.

Lääkkeiden ja lisäravinteiden käyttö suomalaisilla huippu-urheilijoilla.

Tausta: Huippu-urheilijoiden lisäravinteiden käytön tiedetään olevan yleistä. Lisäravinteiden käyttöä suomalaisessa urheilussa ei kuitenkaan ole tutkittu. Urheilijat käyttävät astmalääkkeitä normaaliväestöä enemmän. Vuonna 2009 maailman antidopingkomitea (WADA) sekä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) poistivat säädöksen, jonka mukaan urheilijan astma on dokumentoitava keuhkojen toimintatutkimuksin, ennen inhaloitavien β2-agonistien käyttöön ottoa. Paralympiaurheilijoiden lääkkeiden käytöstä on julkaistu ainoastaan yksi tutkimus Ateenan paralympialasten yhteydessä.

Tavoite: Tutkia suomalaisten olympiaurheilijoiden lisäravinteiden ja lääkkeiden käyttöä sekä lääkärin diagnosoiman astman ja allergian esiintymistä suomalaisilla olympiaurheilijoilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lääkkeiden käytön eroja suomalaisilla paralympiaja olympiaurheilijoilla.

Menetelmät: Tutkimus suoritettiin kahtena poikkileikkaustutkimuksena suomalaisille olympiaurheilijoille vuonna 2002 (n= 446) ja vuonna 2009 (n=372) sekä vuonna 2006 paralympiaurheilijoille (n=92), jotka saivat kyseisinä vuosina rahallista tukea suomen Olympia- ja Paralympiakomiteoilta. Paralympiatutkimuksesta saatuja tuloksia verrattiin vuoden 2009 olympiaurheilijoille tehdyn tutkimuksen tuloksiin. Olympia- ja paralympiaurheilijat vastasivat samanlaiseen puolistruktroituun kyselylomakkeeseen.

Tulokset: Lisäravinteita käytti vuonna 2002 81% urheilijoista ja vuonna 2009 73% urheilijoista. Iän- sukupuolen ja lajiryhmien vakioimisen jälkeen lisäravinteiden käyttö oli merkitsevästi vähäisempää vuonna 2009 kuin vuonna 2002 (vakioitu riskisuhde 0.62; 95% luottamusväli 0.43-0.90). D-vitamiinivalmisteita käytti vuonna 2002 0.7% urheilijoista ja vuonna 2009 2% urheilijoista (p = 0.07). Astmalääkkeitä käytti vuonna 2002 10.1% ja vuonna 2009 13.7% urheilijoista (riskisuhde, 1.71, 95% luottamusväli 1.08-2.69). Inhaloitavaa kortisonia ja pitkävaikutteista β2-agonistia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö lisääntyi kolminkertaisesti tutkimusvuosien välillä (riskisuhde 3.38; 95% luottamusväli 1.26-9.12). Viimeisten seitsemän päivän aikana paralympiaurheilijat käyttivät olympiaurheilijoita merkitsevästi enemmän mitä tahansa lääkärin määräämiä lääkkeitä (48.9% vs. 33.3% vakioitu riskisuhde, 1.99; 95% luottamusväli 1.13-3.51), kipulääkkeitä (vakioitu riskisuhde 2.61; 95% luottamusväli 1.18-5.78), suun kautta otettavia antibiootteja (vakioitu riskisuhde 4.10; 95% CI 1.30-12.87) sekä epilepsialääkkeitä (vakioitu riskisuhde, 37.09; 95% CI 5.92-232.31).

Johtopäätökset: Suomalaisten olympiaurheilijoiden lisäravinteiden käyttö on vähenemässä. Joidenkin välttämättömien vitamiinien ja hivenaineiden, kuten D-vitamiinin käyttö on kuitenkin huolestuttavan vähäistä. Suomalaisten olympiaurheilijoiden astmalääkkeiden, erityisesti inhaloitavaa kortisonia ja pitkävaikutteista β2-agonistia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö on lisääntymässä. Paralympiaurheilijat käyttävät olympiaurheilijoita enemmän kroonisten sairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä.