”Meissä naisissa on uskomattoman paljon voimaa, kunhan se vaan otetaan käyttöön” : Vallan näkökulmia Satasärmäinen nainen -kilpakeruussa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aihe on vallankäyttö kolmesta eri näkökulmasta: arkistojen vallankäyttö, kirjoittaminen ja valta sekä perheiden valtarakenteiden kuvaukset. Alkuperäisaineistonani on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kalevalaisten Naisten Liiton vuosina 1990–1991 järjestämä Satasärmäinen nainen -kilpakeruu, jossa pyydettiin vastaajia kirjoittamaan ”suorasukaisesti ja kaihtelematta, millaista on olla suomalainen nainen”. Aineistossani on 1910-, 1930- ja 1950-luvuilla syntyneiden naisten tekstejä. Tutkimuskysymykseni on, miten vallankäyttö näkyy arkistossa ja varsinkin SKS:n toiminnassa, ja millaisia kynnyksiä esimerkiksi lähtökohtaisesti kaikille avoimien kirjoituskeruiden tiellä on. Tutkin myös, millainen tila naisilla ja heidän luomillaan aineistoilla arkistoissa on. Lisäksi tutkin Satasärmäinen nainen -keruun vastauksia valtanäkökulmasta. Millaista vallankäyttöä vastaajat ovat kohdanneet ja miten he itse ovat käyttäneet valtaa? Tutkimuksessani hyödynnän muistitietotutkimuksen ja elämäkertatutkimuksen metodeja. Tärkeimpinä lähdeteoksinani ovat Ulla Pielan toimittama Aikanaisia. Kirjoituksia naisten omaelämäkerroista (1993), Ulla Savolaisen ja Riikka Taavetin toimittama Muistitietotutkimuksen paikka (2022) ja Outi Hupaniitun ja Ulla-Maija Peltonsen toimittama Arkistot ja kulttuuriperintö (2021). Arkistot muodostuvat sen perusteella, minkä arkistonhoitajat kokevat tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi, ja tämä näkökulma vaihtelee ajasta, paikasta ja arkistosta riippuen. Valtakunnallisten arkistojen vastapainoksi pienemmät yhteisöt ovat perustaneet omia arkistojaan, joissa kuuluu niidenkin ryhmien omat äänet, jotka muuten hukkuvat virallisiin arkistoihin. Naisten aineistoja suomalaisissa arkistoissa on jonkin verran, mutta on myös paljon ihmisryhmiä, joiden ääni sukupuolesta riippumatta ei arkistoissa kuulu. Arkistojen hiljaisuuksiin vaikuttaa moni asia, ja niitä arkistonhoitajien pitäisi tutkia ja pyrkiä korjaamaan parhaansa mukaan. SKS:n keruisiin osallistumista saattaa estää esimerkiksi kielitaidon puute, kirjoittamisvaikeudet ja se, että keruutoiminta on suhteellisen huonosti tunnettua. Helposti keruisiin vastaa hyvin homogeeninen joukko ihmisiä, mikä voi luoda vääristyneen kuvan aiheesta. Satasärmäisen naisen vastaajat kertovat kokemuksistaan niin vallankäytön kohteina kuin itse vallankäyttäjinä. Vallankäyttäjinä näyttäytyvät useimmiten vanhemmat, aviomiehet ja anopit. Jotkut ovat päättäneet ottaa vallan omiin käsiinsä huolimatta siitä, että ympäristö yrittää kontrolloida heitä. Kirjoittajien omaa vallankäyttöä on esimerkiksi kouluttautuminen ja työn tekeminen, omien rajojen asettaminen tai vaikkapa ajokortin hankkiminen ja uuden harrastuksen aloittaminen. Näen myös kirjoittamisen vallankäyttönä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että arkistonhoitajat ja tutkijat huomioisivat arkistojen hiljaisuudet paremmin ja pyrkisivät korjaamaan niitä. Keruukutsujen pitäisi tavoittaa laajempi joukko ihmisiä. Tärkeää olisi myös se, että keruista tehtäisiin mahdollisimman saavutettavia.