Keskuspankkien autonomia ja sen talousvaikutukset : Autonomian vaikutus Turkin talouskriisiin

Abstract

Keskuspankkeja ja niiden autonomiaa on tutkittu 1970-luvulta alkaen, tarkoituksena löytyy mahdollisia yleistettäviä hyötyjä. 1990-luvun empiiriset tutkimukset osoittivat näiden löytämisen olevan mahdollista eritoten inflaation hallintaan liittyen. Tämä käynnistikin maailmanlaajuisesti liikkeen keskuspankkien itsenäistämiseksi, joka jatkuu tähän päivään. Tutkimusta keskuspankkiautonomian saralla on tehty laajalti teollisuusmaiden kontekstissa, mutta hiljattain kehittyviin maihin erikoistuva tutkimus on myös alkanut yleistyä. Toinen uudehko kiinnostuksen kohde tutkimuksessa on rahaliittojen vaikutus autonomian inflaatiota kaitsevassa kontekstissa. Nykyinen kirjallisuus on suppea autonomian suorista talousvaikutuksista ja usein pidättäytyy toteamalla niiden olevan häviävän pienet, mutta aion tutkielmassa myös sivuta tätä kokonaisuutta. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena ja se tarkastelee esimerkkitapauksena Turkin keskuspankin tilannetta. Turkin keskuspankin tilanteen avaamiseksi käsittelen sekä Turkin talouden että sen keskuspankin historiaa, jonka jälkeen perehdyn Turkin keskuspankin autonomian tilanteeseen ja vertaan sitä valitsemaani verrokkiryhmään. Aion kiinnittää huomiota myös muihin keskuspankkien autonomiaan vaikuttaviin tekijöihin kuten talouspopulismiin. Tutkielmani esittää, että Turkin keskuspankki ja sen autonomia on muuttunut suuresti viimeisen vajaan sadan vuoden aika, sekä laillisesta että toteutuneesta näkökulmasta. Tutkielma esittää yleisen keskuspankkiautonomian vaikutuksista tehdyn oletuksen eli inflaation hillitsemisen pitävän paikkansa myös Turkin kohdalla, mutta myös kuinka Turkissa ja muualla maailmassa talousasioihin puuttuvien poliitikkojen merkitys on mahdollisesti vielä suurempi.