Unen ja prolaktiinikonsentraation yhteydestä

dc.contributorMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Faculty of Mathematics and Natural Sciences, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Sovellettu matematiikka-
dc.contributor.authorHalkola, Anni
dc.contributor.departmentfi=Matematiikan ja tilastotieteen laitos|en=Department of Mathematics and Statistics|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Mathematics and Natural Sciences|-
dc.contributor.studysubjectfi=Sovellettu matematiikka|en=Applied Mathematics|
dc.date.accessioned2017-06-07T13:02:35Z
dc.date.available2017-06-07T13:02:35Z
dc.date.issued2017-06-07
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan unen, erityisesti univaiheiden, ja prolaktiinihormonin konsentraation välistä yhteyttä yön aikana. Prolaktiinin kon- sentraatiota selitetään univaiheiden avulla. Lisäksi huomioidaan joitakin muita konsentraatioon mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Aineisto on sama kuin Nea Kalleisen väitöskirjassa (Kalleinen 2008). Ensin tarkastellaan Kalleisen väitöskirjan (Kalleinen 2008) liitteessä A esitettyä yksinkertaista mallia, jossa prolaktiinin konsentraatio riippuu vain poistumisnopeudesta, univaiheesta ja ajankohdasta. Mallille tehdään muutamia eri alkuoletuksia, jotka koskevat univaiheiden ryhmittelyä sekä univaiheisiin liittyvien eritysparametrien suuruusjärjestystä. Mallille lasketaan keskimääräiset absoluuttiset ja prosentuaaliset virheet kullakin alkuoletuskombinaatiolla. Virhetarkastelut tehdään yhdeltä esimerkkihenkilöltä sekä koko aineistosta laskemalla keskiarvot. Lisäksi valitaan muutama henkilö, jotka unihypnogrammien perusteella nukkuivat hyvin, ja verrataan näistä laskettuja keskiarvoisia virheitä muihin virhetuloksiin. Seuraavaksi yksinkertaista mallia laajennetaan huomioimalla muita tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat konsentraatioon. Lisätään niin sanottu integroiva tekijä, joka ottaa huomioon, että saman univaiheen jatkuminen pidempään saattaa vaikuttaa prolaktiinin konsentraatioon. Kokeillaan vaihtoehtoisesti myös konsentraation oman vaikutuksen lisäämistä tekijäksi. Oletetaan, että matala konsentraatio lisäisi prolaktiinin tuotantoa, kun taas korkea konsentraatio ei aiheuttaisi tuotannon lisäystä. Lisäksi tarkastellaan mallia, jossa alkuperäiseen yksinkertaiseen malliin on lisätty sekä integroiva tekijä että konsentraation oma vaikutus. Kussakin tapauksessa tehdään virhetarkastelut. Tässä pro gradu -tutkielmassa on keskitytty selittämään prolaktiinikonsentraatiota univaiheilla eikä toisin päin. Univaiheiden selittäminen prolaktiinilla olisi hankalaa, sillä konsentraatiosta on mittaustuloksia paljon vähemmän kuin univaiheista. Taustalla oleva kysymys, aiheuttaako univaihe konsentraation vai konsentraatio univaiheen, ei täten saa vastausta, koska selityssuhdetta on tutkittu vain toiseen suuntaan. Voi myös olla, että molemmat vaikuttavat toisiinsa, jolloin kysymykseen ei pystykään vastaamaan yksinkertaisesti.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid152793
dc.identifier.oldhandle10024/136341
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/9984
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/136341
dc.titleUnen ja prolaktiinikonsentraation yhteydestä-

Tiedostot