Yliopistopedagogisen koulutuksen vaikuttavuus Turun yliopistossa: opetustyön kokeminen, opetukselliset lähestymistavat ja aktivoivan opetuksen käyttö

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin, onko yliopisto-opettajien mahdollisesti suorittamilla yliopistopedagogisilla opinnoilla yhteys opettajan opetuskäsityksiin ja aktivoivien työtapojen käyttöön. Tutkimuksen tarkoitus oli myös selvittää, ovatko opettajat saaneet apua ensimmäiseen opetustehtäväänsä ja millaisena opettajat näkevät opetustyön ja tutkimustyön välisen suhteen. Tutkimusjoukko (N=180) koostui Turun yliopiston opettajista, jotka edustivat viittä tiedekuntaa. Noin puolet vastaajista ilmoitti suorittaneensa pedagogisia opintoja. Vastaavasti noin puolet vastaajista ilmoitti, että ei ollut suorittanut mitään pedagogisia opintoja. Pedagogisiksi opinnoiksi katsottiin tässä tutkimuksessa yliopistopedagogiset, pedagogiset ja muut kasvatustieteelliset opinnot. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa yliopisto-opettajat jakautuivat opetuksellisten lähestymistapojen mukaan sisältölähtöisiin ja oppimislähtöisiin opettajiin. Pedagogisia opintoja suorittaneista opettajista enemmistö käsitti opetuksen oppimislähtöisenä. Aktivoivien opetusmenetelmien käytön osalta opettajat jakautuivat kahteen ryhmään; aktivoiviin ja ei-aktivoiviin. Pedagogista koulutusta hankkineet yliopisto-opettajat kertoivat käyttäneensä enemmän opiskelijoita aktivoivia opetusmenetelmiä, kuin koulutusta hankkimattomat opettajat. Yli puolet opettajista oli saanut apua ensimmäisen opetustehtävänsä valmisteluun. Noin puolet opettajista ilmoitti, että ensimmäisen opetustehtävän valmisteluun ei kuitenkaan ollut riittävästi aikaa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yliopisto-opettajien hankkima pedagoginen koulutus on tärkeää, sillä oppimislähtöisestä opetustavasta ja aktivoivien opetusmenetelmien käytöstä hyötyvät sekä opiskelijat kriittisen ymmärryksen syventyessä että opettajat oman asiantuntijuuden kehittyessä.