Oikeudenmukaisuuden perusta vai vihan karvas hedelmä? : Lynkkaaminen amerikansuomalaisessa sanomalehdistössä vuosina 1917–1921

Abstract

Tutkielmassa on tutkittu amerikansuomalaista siirtolaislehdistöä ja sen lynkkausväkivaltaa koskevaa uutisointia vuosina 1917–1921. Tutkimusongelmana on tarkasteltu, miten suomalaiset siirtolaislehdet suhtautuivat Yhdysvalloissa tapahtuneisiin afroamerikkalaisten ja siirtolaisten lynkkauksiin. Tutkielma yhdistyy osaksi laajempaa ajankohtaista julkista keskustelua omankädenoikeudesta Suomessa ja pohtii, miten omavaltaisuuteen on suhtauduttu historiallisesti suomalaisessa kulttuurissa. Aineistona on käytetty amerikansuomalaisia sanomalehtiä – sosialistista Industrialistia (1917–1975) ja konservatiivista Päivälehteä (1901–1948) – joiden uutismateriaalia on tutkittu sekä perinteisen historiantutkimuksen että historiallisen lehdistötutkimuksen menetelmillä.

Lynkkausuutisointia lähestytään kahden teemakokonaisuuden kautta, joista ensimmäinen tutkii uutisten terminologiaa ja diskursiivisia merkitysrakenteita. Tässä suhtautumista on ilmennetty vertailemalla suomenkielisiä uutisia tutkimuskirjallisuuden ja aikalaislähteiden kuvaan lynkkaamisen valtavirtaisista amerikkalaisista esitystavoista. Amerikkalaiseen diskurssiin verrattuna suomenkieliset lehdet suhtautuivat väkivaltaan kriittisesti ja esittivät väkivallan yksityiskohdat ilman suurempia rasistisia stereotyyppejä mustista amerikkalaisista. Toinen teema käsittelee suhtautumista lynkkaamisen syy- ja ratkaisuehdotuksien kautta. Siinä missä ensimmäinen maailmansota nähtiin yhteisenä syynä lynkkaamiselle, koki Industria-listi sen osana amerikkalaista kapitalismia, kun taas Päivälehti uskoi sen liittyvän modernin ihmisen sivistymättömyyteen.

Siirtolaislehtien suhtautumista lynkkaamiseen määritti lehtikohtaisten agendojen ohella myös niiden yhteinen päätehtävä eli amerikansuomalaisten integraation edistäminen. Lynkkaamisen kaltaiset yhteisönormien rikkeet olivat Amerikassa toimineille suomenkielisille sanomalehdille varsin vieras ja niiden oikeuskäsityksiä loukkaava ilmiö, mutta siitä huolimatta ne joutuivat todistamaan myös amerikansuomalaisten kohtaamaa rotuväkivaltaa. Vaikka lynkkaamisen juurisyistä saatettiin olla eri mieltä, pyrkivät sekä Industrialisti että Päivälehti luomaan lynkkaamisesta suhteessa omaan maailmankuvaansa mahdollisimman kriittisen ja todenmukaisen käsityksen, jonka myötä amerikansuomalaisten kyky suojautua väkivaltaa vastaan parhaiten säilyi. Tutkielma osaltaan laajentaa käsitystä suomalaisten siirtolaislehtien asennoitumisesta lynkkaamiseen täsmentämällä suhtautumisen yksittäisiä osa-alueita. Samalla tutkielma ehdottaa, miten tulevaisuudessa myös laajempi selvitys suomalaisten ja siirtolaisten suhtautumisesta omankädenoikeuteen ja lynkkaamiseen on ajankohtainen tutkimusaihe.