Suusyövän vähemmän tutkitut riskitekijät

Abstract

Suusyövällä tarkoitetaan suuontelon ja huulien alueen syöpiä. Suusyöpä kuuluu 20 yleisimmän syövän joukkoon. Pääasiallinen histologinen tyyppi on levyepiteelikarsinooma ja se kattaa suusyöpätapauksista jopa 90 %. Tässä opinnäytetyössä käsitellään suun levyepiteelikarsinoomaa. Suun levyepiteelikarsinooma on kuudenneksi yleisin kaikista pään ja kaulan alueen kasvaimista ja niitä raportoidaan maailmanlaajuisesti noin 300 000 tapausta vuodessa. Esiintyvyys vaihtelee maantieteellisesti. Tätä syöpää tavataan enemmän keski-ikäisellä ja vanhemmalla väestöllä ja esiintyvyys on hieman suurempaa miehillä kuin naisilla. Suun levyepiteelikarsinooma sijaitsee yleisimmin kielen sivussa tai posken limakalvolla. Suusyöpä voi olla pitkään oireeton, mikä viivästyttää diagnostiikkaa ja osaltaan heikentää taudin ennustetta. Syöpä on usein ehtinyt metastasoida jo ennen diagnoosia. Suusyövän ennuste on melko hyvä, jos tauti diagnosoidaan alkuvaiheessa. Ennuste on kuitenkin kohtalaisen huono, jos kasvain on diagnosointihetkellä kookas ja tauti on jo metastasoinut; syöpäkuolleisuudessa se sijoittuu sijalle 14. Suomessa suusyövän 5 vuoden eloonjäämisennuste miehillä on 65% ja naisilla 77%. Suusyövän suurimmat riskitekijät ovat tupakointi sekä runsas alkoholin käyttö ja niiden yhteiskäyttö lisää riskiä sairastua. Suusyöpäriskiä lisäävät myös kyseisten tuotteiden käytön kesto ja käyttötiheys sekä elämänmittainen kumulatiivinen vaikutus. Myös mikrobien, ruokavalion, sosioekonomisen statuksen sekä ammattiin liittyvän karsinogeenialtistuksen on osoitettu liittyvän suusyöpäriskiin. Betel-purutupakan käyttö nostaa suusyöpäriskiä erityisesti Aasiassa. Ruotsalaisen kostean nuuskan merkitys yksinään suusyövän riskitekijänä on avoin. Ruotsalaisen nuuskan käytöstä ei ole löydetty samanlaista yhteyttä suusyövän syntyyn kuin mitä tupakalla on. Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja niiden vaikutuksia suun terveyteen tutkitaan. Sähkötupakan käyttäjillä on raportoitu suun ongelmia liittyen parodontiumiin ja suun mikrobiston muutoksiin. Sähkötupakointi vaikuttaisi lisäävän suusyövän riskiä mutta pitkän aikavälin seurantatutkimuksia aiheesta ei vielä ole. Nikotiinipussien kohdalla kattavia tutkimuksia ei ole vielä tehty. Suurimmassa osassa suusyöpätapauksista suun limakalvoilla havaitaan ennen syövän kehittymistä jokin limakalvomuutos, joihin liittyy pahanlaatuistumisen riski (OPMD; oral potentially malignant disorders). Yleisimmät muutokset ovat leukoplakia, erytroplakia, proliferatiivinen verrukoottinen leukoplakia, oraalinen submukoosi fibroosi, suun punajäkälä, suun punajäkälän kaltaiset muutokset, suun käänteishyljintä-reaktio sekä aktiinikeiliitti. Vähemmän tutkittu suusyövän riskitekijä on krooninen mekaaninen ärsytys. Ärsytys voi syntyä suun limakalvoille huonon suuhygienian, hammasperäisten tai proteettisten syiden tai parafunktioiden seurauksena. Pitkällä aikavälillä mekaaninen ärsytys voi aiheuttaa suun limakalvolle kroonisen traumaattisen haavan. Suurin osa näistä haavoista paranee ajan myötä, kun ärsyke poistetaan. On kuitenkin myös todettu, että haava, joka ei parane, voi olla invasiivinen suun levyepiteelikarsinooma. Suusyövän Käypä hoito suosituksessa todetaan, että mahdollisesti osa suun levyepiteelikarsinoomista syntyy ilman edeltävää kliinistä muutosta tai sille mahdollisesti altistavaa tilaa. Käypä hoito -suosituksessa mainitut tutkimukset ovat kuitenkin jo yli 20 vuotta vanhoja. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, mitä näistä syövistä ja vähemmän tutkituista suusyövän riskitekijöistä tiedetään tuoreemman tutkimuksen valossa.