Yrityksen ilmastoriskien tunnistus ja hallinta kestävyysraportointidirektiivin näkökulmasta

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten yrityksen pystyvät tunnistamaan ja hallitsemaan ilmastoriskejä, jotta ne voivat paremmin huomioida ilmastoriskit omassa riskienhallinnassaan uuden kestävyysraportointivelvoitteen mukaisesti. Kestävyysraportointidirektiivin pohjalta annetut Euroopan Unionin kestävyysraportointistandardit luovat ohjeistuksen suurelle osaa eurooppalaisia yrityksiä siitä, miten niiden tulisi huomioida kestävyys liiketoiminnassaan ja strategiassaan, hallintotavoissaan, riskienhallinnassaan ja mittareissa sekä tavoitteissa. Kestävyysraportointi osana tilinpäätösraportointia muuttuu pakolliseksi ja huomattavasti määrämuotoisemmaksi suurelle osaa yrityksistä, lisäksi se tulee varmennuksen piiriin. Uuden sääntelyn tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista ja luotettavaa informaatiota sidosryhmien päätöksenteon avuksi sekä vähentää viherpesua.

Yrityksen tulee kerätä riittävästi tosiasiallista tietoa kestävyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista arvioidakseen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin avulla riskit ja mahdollisuudet yritykselle sekä yrityksen toiminnan aiheuttamat vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näin yritys pystyy muodostamaan riittävän kattavan kuvan yritykselle olennaisista ilmastonmuutoksen riskeistä, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan ilmastoriskejä sekä päivittämään riskienhallintaansa. Ilmastoriskien kartoittamiseen yritykset voivat käyttää erityisesti tulevaisuuden eri skenaarioita ja mallinnuksia. Niiden avulla yritykset pystyvät tunnistamaan tiskien toteutumisen todennäköisyyttä ja varautumaan mahdollisiin riskeihin sekä lieventämään riskien mahdollisesti aiheuttamia haittoja. Tämä varautuminen luo yritykselle kilpailuetua ja kasvattaa sidosryhmien luottamusta yritykseen.

Kiristyvä lainsäädäntö hyödyntää rahoitusmarkkinoiden informaatiotarvetta ja kokonaisriskin minimointia asettamalla rahoitusmarkkinoiden toimijoille kestävyyden raportointivelvollisuuksia. Näin ohjataan erityisesti rahoitusmarkkinoiden toimintaan kohti kestävämpiä sijoituskohteita ja kannustetaan tätä kautta yrityksiä kestävämpään liiketoimintaan. Samalla rahoittajat hallitsevat omaa kokonaisriskiänsä ottamalla huomioon sijoitustensa ilmastoriskit ja ohjaavat pääomia kohti kestävämpiä sijoituksia sekä yrityksiä ottamaan paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit huomioon omassa toiminnassaan. Tämä vaikuttaa epäsuorasti huomattavasti suurempaan joukkoon yrityksiä, sillä rahoitusmarkkinat voivat rajoittaa rahoituksen ja lainanantoaan tai rahoituksen ehdot kiristyvät huomattavasti yrityksille, jotka eivät ole riittävällä kestävyyden tasolla. Yritykset voivat alkaa välttää käyttämästä yrityksiä, joiden kestävyystoiminta eivät vastaa hyväksyttävää tasoa välttääkseen maineriskin, jos yritys on yhdistettävissä ei-kestävää toimintaa tekevään yritykseen.

Tutkielma on toteutettu käsiteanalyyttisenä kirjallisuuskatsauksena, jossa perehdytään aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty tieteellisistä julkaisuista, kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta sekä raporteista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että uudet kestävyysraportoinnin sääntelyt tulevat vaikuttamaan laajaan joukkoon yrityksiä.