Lobbausrekisterit läpinäkyvyyden edistäjänä ja korruption rajoittajana : Irlannin, Iso-Britannian ja Itävallan lobbausrekisterien arviointi kansalaisten ja lobbarien keskuudessa

dc.contributor.authorLakka, Oskari
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemp.History and Political Sc.|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Valtio-oppi|en=Political Science|
dc.date.accessioned2021-10-18T21:01:29Z
dc.date.available2021-10-18T21:01:29Z
dc.date.issued2021-10-07
dc.description.abstractLäpinäkyvyyden edistäminen on ollut demokraattisten valtioiden keskuudessa suosittua eri puolilla maailmaa viime vuosikymmeninä. Läpinäkyvyyden lisäämisellä nähdään olevan hallinnon ja poliittisen järjestelmän legitimiteettiä parantava vaikutus. Lobbausrekisteri on yksi läpinäkyvyyden toteutusmuoto. Siitä on muodostunut suosittu lobbauksen läpinäkyvyyttä ja tätä kautta hyväksyttävyyttä tukeva instrumentti. Lobbausrekistereitä otetaan jatkuvasti käyttöön yhä enemmän ja enemmän, mutta myös niiden toteutustavat poikkeavat paljon toisistaan. Lobbausrekisteriä rakentaessa toteutus tulee aina sovittaa siihen järjestelmään, johon sitä ollaan implementoimassa. Ei siis ole olemassa yhtä kaikkialle taipuvaa rekisterimallia, vaan jokainen toteutus on yksilöllinen. Tässä tutkielmassa tutkitaan kahta rekisterin kannalta oleellista ryhmää: tiedon käyttäjiä eli kansaa ja tiedon luovuttajia eli rekisteriä käyttäviä lobbareita. Ensin selvitetään onko Irlannin, Iso Britannian ja Itävallan kansalaisten korruptiota käsittelevissä eurobarometrivastauksissa havaittavissa viitteitä lobbausrekisterin käyttöönotosta. Lobbarien osalta tarkastellaan puolestaan näiden antamia lausuntoja koskien rekisteriä ja sen taustalla olevaa lainsäädäntöä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään kuinka rekisteri on siis sopeutunut kuhunkin maahan. Tutkielman lähtökohdat juontavat juurensa Emilia Korkea-Ahon ja Paul Tiensuun laatimaan Lobbarirekisterin kansainväliset mallit -selvitykseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Archon Fungin, Mary Grahamin ja David Weilin lanseeraama kohdennettu läpinäkyvyys. Tuloksien osalta on todettava ettei lobbausrekisterin perustamisella ole suoraviivaisia vaikutuksia kansalaisten kokemaan korruptioon. Tulokset antavat kuitenkin ymmärtää ettei esimerkiksi lobbausrekisterin toteutuksen toimivuus ole aina oleellisinta, vaan mielikuvilla on suuri vaikutus korruptioarvioihin. Lobbarit puolestaan tukevat rekistereitä, mikä näkyy kattavien kehitysehdotusten kautta. Rekisterin nähdään myös vankistavan lobbarien asemaa osana poliittista järjestelmää.
dc.format.extent113
dc.identifier.olddbid169561
dc.identifier.oldhandle10024/152679
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/15180
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021101851462
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/152679
dc.subjectLäpinäkyvyys, Lobbari, Lobbaus, Lobbausrekisteri, Korruptio
dc.titleLobbausrekisterit läpinäkyvyyden edistäjänä ja korruption rajoittajana : Irlannin, Iso-Britannian ja Itävallan lobbausrekisterien arviointi kansalaisten ja lobbarien keskuudessa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
gradu_Oskari_Lakka.pdf
Size:
1.53 MB
Format:
Adobe Portable Document Format