Lapsuuden seksuaaliväkivallan uhrien itsesyytösten yhteys uudelleen uhriksi joutumiseen
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset12
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää, miten lapsuuden seksuaaliväkivallasta koetut itsesyytökset ja yleinen taipumus itsesyytöksiin ovat yhteydessä uudelleen uhriksi joutumiseen. Lapsuuden seksuaaliväkivallaksi lukeutuu kaikenlaiset teot, jotka loukkaavat lapsen koskemattomuutta, ja se on kehitysvaiheen erityispiirteiden takia merkittävä riskitekijä haitallisille kehityskuluille myöhemmin elämässä. Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen voi muuttaa lapsen ydinuskomuksia itsestään ja muista, ja lapsi saattaa kokea itse olevansa vastuussa tapahtuneesta. Erilaiset muuttuneet ydinuskomukset voivat olla riski uudelleen uhriksi joutumiselle. Katsaus kokoaa yhteen tietoa lapsuuden seksuaaliväkivallan uhrien itsesyytöksistä ja niiden yhteydestä uudelleen uhriksi joutumiseen, eikä tällä aiheen rajauksella ole tehty kirjallisuuskatsausta tai meta-analyysia aikaisemmin. Hypoteesina oli, että sekä traumaan liittyvien itsesyytösten että yleisemmän itsesyytöksiin taipuvaisuuden ja uudelleen uhriksi joutumisen välillä on positiivinen korrelaatio. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui 11 artikkelia neljästä eri tietokannasta (PubMed, PsychInfo, PsychArticles ja Web of Science).
Tutkimus antaa kohtalaista tukea sille, että nimenomaan seksuaaliväkivaltaan kohdistuvat itsesyytökset ovat yhteydessä uudelleen uhriksi joutumiseen. Useassa tutkimuksessa itsesyytökset olivat merkitsevästi vahvempia useita kertoja uhriksi joutuneilla muihin verrattuna, ja ne ennustivat itsenäisesti alttiutta joutua uudelleen seksuaaliväkivallan uhriksi. Sen sijaan yleinen taipumus itsesyytöksiin ei saanut tukea uudelleen uhriksi joutumista selittävänä tekijänä: Kuudesta itsesyytöksiin taipuvaisuutta, sisäistä attribuutiotyyliä tai hallintakäsitystä tarkastelevasta tutkimuksesta viidessä ei löydetty merkitsevää selittävyyttä uudelleen uhriksi joutumista ennustaville regressiomalleille. Katsauksemme osin ristiriitaisen näytön perusteella tarvitaan jatkotutkimusta erilaisilla otannoilla ja standardoiduilla mittausmenetelmillä. Jatkossa olisi syytä tarkastella seksuaaliväkivaltaan liittyvien itsesyytösten erityispiirteitä sekä kehittää ja kokeellisesti mitata mahdollisten tukitoimien vaikutuksia itsesyytösten vähentämiseksi.