Nilkka–olkavarsiverenpainesuhde (ABI) ja alaraaja-amputaatiot

Syventävien opintojen kirjallinen työ
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset510

Verkkojulkaisu

DOI

Tiivistelmä

Valtimonkovettumatauti on yleisin syy ei-traumaattisiin alaraaja-amputaatioihin. Sen esiintyvyys länsimaissa on jatkuvassa kasvussa. Perinteisesti valtimotaudin diagnostiikassa ensilinjan tutkimus terveyskeskuksissa on ollut nilkka–olkavarsiverenpainesuhteen eli ABI:n mittaaminen. Tässä takautuvassa rekisteripohjaisessa kohorttitutkimuksessa haluttiin tutkia ABI-mittauksen ennustevaikutusta alaraaja-amputaatiopotilailla. Tutkimuksessa käytettyyn aineistoon otettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian verisuonilaboratoriossa vuosina 2011–2013 suoritetut 2751 potilaan ABI-mittaukset. Tilastoon kirjattiin ABI- ja TBI-arvojen lisäksi tiedot perussairauksista, sekä ennen vuotta 2020 tehdyistä alaraaja-amputaatioista. Huonojen TBI-arvojen vaikutus potilaiden amputaatioon joutumisen todennäköisyyteen oli merkittävämpi kuin huonoilla ABI-arvoilla. ROC-käyrien avulla analysoituna amputaatioita ennustettaessa ABI-mittauksen ennustearvo oli kaikissa amputaatioryhmissä huonompi kuin TBI-mittauksen ennustearvo. Riskitekijöiden vaikutukset amputaation todennäköisyyteen vastasivat ennakko-oletuksia. Saatavuutensa, helppoutensa ja halpuutensa vuoksi ABI-mittaus on edelleen käyttökelpoinen menetelmä alaraajojen valtimonkovettumataudin diagnostiikassa terveyskeskuksissa. Parempien testien kuten TBI:n mittaaminen vaatisi laitehankintoja ja henkilöstön lisäkoulutuksia terveyskeskuksissa.

item.page.okmtext