Itäisen kumppanuuden loppu? : Euroopan naapuruuspolitiikan tulevaisuus syksyllä 2023

Abstract

Euroopan naapuruuspolitiikka, ENP, luotiin 2000-luvun alussa yhdistämään EU:n kahdenväliset ulkosuhteet yhden ohjelman alle. Ohjelmaa on ehditty uudistaa useamman kerran, mutta suurin murros sen tähänastisessa historiassa tapahtui vuonna 2022, kun naapurimaat Ukraina, Moldova ja Georgia hakivat Euroopan unionin jäsenyyttä. Murroksen jälkeen naapuruuspolitiikka on entistä enemmän laajentumis- ja ulkopolitiikan välissä, ja sen tulevaisuus yhä epävarmempi. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee naapuruuspolittikan mahdollisia tulevaisuudennäkymiä kolmen EU-johtajan syksyllä 2023 pitämien puheiden kautta, joita analysoidaan Ian Mannersin 2000-luvun alussa tunnetuksi tehdyn Normative Power Approachin avulla. Manners on väittänyt Euroopan unionin olevan kansainvälisellä kentällä ennen kaikkea normatiivisen vallan käyttäjä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, ovatko Mannersin ideat enää sovellettavissa tämän päivän ENP:hen. Valittujen puheiden sisältöä eritellään Reinhart Koselleckin kokemustilan ja odotushorisontin käsitteiden avulla Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että puheiden tasolla normatiivisen vallan soveltaminen ENP:hen on edelleen mahdollista ja jopa mielekästä. EU-johtajat puhuvat paljon EU:n arvoista ja niiden tärkeydestä yhteistyölle, ja puheissa nousevat esille kaikki Mannersin luomat kategoriat vaikutusvallan analysoimiseksi. Puheiden erittelyn jälkeen voidaan sanoa, että EU:n johto keskittyy puheissaan vahvasti tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin, sillä vain Ursula von der Leyen viittaa puheissaan menneisyyden kokemuksiin. Tämän voidaan ajatella johtuvan unionin nykyhetken poikkeuksellisesta tilanteesta, jollaista se ei ole aiemmin kokenut.