Johdon holdingyhtiön jakaman osingon verotus

Abstract

Etenkin pörssilistatuissa yhtiöissä johdon kannustinjärjestelmien ja erilaiset sitouttamisjärjestelyiden määrä on ollut jo pitkään kasvussa. Erilaiset osakeperusteiset sitouttamiskeinot eivät ole maailmalla tai Suomessa uusi ilmiö, mutta joidenkin järjestelyjen verotuskäytäntö ei ole kaikilta osin muotoutunut täysin selväksi. Suomessa Johdon holdingyhtiöiden verotusta on käsitelty oikeuskirjallisuudessa melko laajasti, mutta johdon holdingyhtiön jakaman osingon verotuksen osalta oikeustila ei ole täysin aukoton. Johdon holdingyhtiöiden verotukseen vaikuttaa merkittävästi Suomen eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan erilaisilla verokannoilla. Järjestelmää on perusteltu mm. ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisen luonteen vuoksi, mutta johdon holdingyhtiöin kaltaisissa, ansio- ja pääomatulojen väliselle harmaalle alueelle sijoittuvissa järjestelmissä verotuskäytännön suhteuttaminen yhtäältä järjestelmän luonteeseen ja tarkoitukseen voi osoittautua erittäinkin haastavaksi. Johdon holdingyhtiöin verotusta on käsitelty kahdessa Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjatapauksessa, KHO 2014:66 ja 2019:26. Näistä ensimmäisessä arvioitiin järjestelyn verokohtelua laajemmin, ja luovutusvoittojen verotuksen lisäksi saatiin vastaus siihen, miten johdon holdingyhtiöin mahdollisesti jakamaan osinkoon tulisi verotuksellisesti suhtautua. Kuitenkin jälkimmäisen tapauksen KHO 2019:26 ratkaisu oli hyvinkin erisuuntainen, ja se jättikin kysymyksen osingon verokohtelusta silloin, kun järjestelyä ei muuten katsota ansiotuloverotettavaksi kannustinjärjestelmäksi. Viimeksi johdon holdingyhtiön verotusta osingon osalta on käsitelty KHO:n toimesta ennakkopäätöksessä 2023:23, joka osaltaan selkeytti oikeustilaa. Tutkielmasta käy ilmi, että johdon holdingyhtiöiden asema on vero-oikeudellisesti edelleen, ainakin joiltain osin avoinna. Etenkin osingon verotukseen liittyy vielä kysymysmerkkejä, joita ei olla oikeuskäytännössä ratkaistu. Tutkielma tuo myös esiin sen, että on olemassa perusteluita jotka puhuivat sekä osingon ansiotuloverotuksen että pääomatuloverotuksen puolesta. Etenkin oikeuskäytännön valossa näyttää siltä, että laintulkitsijalla on ollut suuri rooli oikeustilan arvioimisessa, sekä sen että tätä työtä olisi vielä jatkettava.