Kestävyysraportointidirektiivi ja kestävyysraportoinnin varmentaminen
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on keskeinen osa unionin kestävyyssääntelyä, jonka tavoitteena on parantaa yritysten raportoiman kestävyystiedon laatua, vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Direktiivi laajetaa merkittävästi kestävyysraportointivelvollisuuden soveltamisalaa ja kytkee kestävyystiedot aiempaa tiivimmin osaksi yritysten lakisääteistä taloudellista raportointia. Samalla se asettaa uusia vaatimuksia myös kestävyysraporttien varmentamiselle. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella kestävyysraportointidirektiivin muodostamaa oikeudellista sääntelykehikkoa sekä analysoida direktiivin asettamia velvoitteita yritysten kestävyysraportoinnille ja kestävyysraporttien varmentamiselle. Tutkielmassa selvitetään millaisia vaatimuksia direktiivi ja ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) asettavat yrityksille sekä millaisia oikeudellisia ja käytännöllisiä haasteita sääntelyn täytäntöönpanoon on liittynyt.
Tutkielma on toteutettu lainopillisella eli oikeusdogmaattisella tutkimusmenetelmällä. Tutkielman aineisto koostuu Euroopan unionin direktiiveistä ja asetuksista, kansallisesta lainsäädännöstä, lainvalmisteluaineisto sekä virallisten ja puolivirallisten tahojen antamista suosituksista ja ohjeistuksista. Tarkastelu keskittyy normien tulkintaan ja systematisointiin tilanteessa, jossa sääntely on uutta eikä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä vielä ole. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kestävyysraportointidirektiivi merkitsee merkittävää muutosten yritysten raportointivelvollisuuteen ja kestävyysraportoinnin varmentamiseen. Samalla direktiivin asettamat laajat ja yksityiskohtaiset vaatimukset aiheuttavat yrityksille ja varmentajille huomattavia hallinnollisia ja käytännön haasteita. Kestävyysraporttien varmennuksella on keskeinen rooli raportoidun tiedon luotettavuuden varmistamisessa, mutta varmennuskäytännöt ovat edelleen kehittymässä. Euroopan unionin Omnibus-paketti osoittaa pyrkimystä sopeuttaa kestävyysraportointia koskevaa sääntelyä yritysten käytännön toimintaedellytyksiin.