Kiinnipito erityisluokanopettajan työvälineenä

dc.contributorKasvatustieteiden laitos. Erityispedagogiikka
dc.contributor.authorIlmonen, Tuija
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2015-05-21T04:35:46Z
dc.date.available2015-05-21T04:35:46Z
dc.date.issued2015-05-21
dc.description.abstractSuomalaisissa kouluissa tapahtuvaa kiinnipitoa on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten yleistä kiinnipito on erityisluokanopettajien työssä, millainen on itse kiinnipitotilanne, millaisia seurauksia kiinnipidolla on, pystytäänkö kiinnipitoa ennaltaehkäisemään, ja jos pystytään, millaisin keinoin sekä millaisia valmiuksia kiinnipitoon erityisluokanopettajan koulutuksessa saa. Tutkimuksessa käytetään sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruujärjestelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Vastaajina oli 18 erityisluokanopettajaa ympäri Suomea. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan erityisluokanopettajat käyttävät kiinnipitoa melko paljon. Kiinnipitoa käytettiin lähes aina estämään lasta vahingoittamasta itseään tai muita. Suurin osa kiinnipidettävistä oppilaista oli poikia. Kiinnipitojen kestot vaihtelivat minuuteista yli puoleen tuntiin ja kiinnipitäjänä toimi yleensä erityisluokanopettaja toisen aikuisen kanssa. Kiinnipitotilanteeseen joutuminen oli lähes aina etukäteen aistittavissa, ja usein sen syntymistä aikuinen pystyi ennaltaehkäisemään omalla käyttäytymisellään. Kyselyyn vastanneiden mukaan kiinnipito ei ollut mieluisa tehtävä eikä sen käytöstä koettu olevan pelkästään hyötyä, vaan siitä saattoi olla myös haittaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että luottamus oppilaan ja kiinnipitäjän välillä lisääntyi kiinnipitotilanteen jälkeen. Kiinnipitotilannetta haluttiin työstää jälkikäteen niin oppilaan kuin kollegojenkin kanssa. Raportointia pidettiin tärkeänä, ja kaikki vastaajat raportoivat kiinnipidot joko virallisesti tai epävirallisesti. Kiinnipitokoulutusta oli saatu lähinnä täydennyskoulutuksissa, mutta sitä toivottiin lisää opettajankoulutukseen. Tämä tutkimus täyttää osaltaan suomalaisen koulun kiinnipitokäytänteitä koskevaa tutkimuksen tyhjiötä. Sen tuloksia voi käyttää hyväksi esimerkiksi silloin, kun kouluhallinnossa, kunnissa ja yksittäisissä kouluissa laaditaan oppilaan fyysistä rajoittamista koskevaa ohjeistusta.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentfulltext
dc.identifier.olddbid119098
dc.identifier.oldhandle10024/104732
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/12481
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201505218686-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/104732
dc.titleKiinnipito erityisluokanopettajan työvälineenä-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
gradu2015Ilmonen.pdf
Size:
572.2 KB
Format:
Adobe Portable Document Format