Syyttömyysolettaman soveltaminen hallinnollisia sanktioita määrättäessä – ratkaisun perusteleminen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena

Abstract

Tutkielma käsittelee sitä, miten syyttömyysolettamaa tulisi soveltaa hallintoprosessissa hallinnollisia sanktioita määrättäessä. Tutkielma keskittyy erityisesti hallinnollisista sanktioista annettujen ylimpien tuomioistuimien ratkaisujen perusteluiden analysoimiseen syyttömyysolettaman soveltamisen ja vastuun määräytymisen näkökulmasta sekä perustelujen merkitykseen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena. Tutkielman tarkoituksena on hallinnollisten sanktioiden järjestelmän kuvaaminen kokonaisuutena ja sen määrittely, missä laajuudessa rikosprosessuaalista syyttömyysolettaman periaatetta tulisi soveltaa ja tällä hetkellä sovelletaan hallinnollisiin sanktioihin.

Tarve hallinnollisten sanktioiden järjestelmän systematisoinnille ja sanktioihin vaikuttavien oikeusperiaatteiden selkeyttämiselle on Suomessa tunnistettu. Toisaalta hallinnollisten sanktioiden määrää on tarkoitus lisätä tulevaisuudessakin, mikä puolestaan lisää tarvetta yhtenäisemmän sanktiojärjestelmän luomiselle ja rikosoikeudellisten periaatteiden, kuten syyttömyysolettaman soveltumisen määrittelylle. Syyttömyysolettaman merkitys on kasvanut perus- ja ihmisoikeuksien korostumisen myötä. Suomalaisessa lainsäädännössä ei kuitenkaan määritellä sen soveltuvuutta hallinnollisiin sanktioihin.

Syyttömyysolettaman soveltamisen kannalta olennaisinta on taata vastaajan oikeussuoja myös silloin, kun sanktion määrääminen perustuu ankaraan vastuuseen tai käännettyyn todistustaakkaan. Lisäksi on tärkeää asettaa näyttökynnys oikealle tasolle erilaisten sanktioiden osalta. Toisin kuin rikosprosessioikeudessa, hallintoprosessissa ei ole syytä määrittää yhtä yleistä näyttökynnystä kaikille sanktiotyypeille. Jotta vastaajalle voidaan taata tehokas oikeussuoja, ratkaisujen läpinäkyvä ja laadukas perustelu vastuukysymysten osalta on tärkeää. Tällä hetkellä ylimpien tuomioistuimien hallinnollisia sanktioita koskevissa perusteluissa olisi kehitettävää ainakin näyttökysymysten ja pro et contra -argumentaation osalta.

Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota hallinnollisia sanktioita koskeviin erityisvaatimuksiin vastuun määräytymisen osalta sekä lainsäädäntövaiheessa että ennakkopäätöksiä annettaessa. Toisaalta myös lainsäädännöllisille uudistuksille saattaa olla tarvetta, mikäli oikeustilaa ei saada selvennettyä riittävästi oikeuskäytäntöä ohjaavilla ennakkopäätöksillä.