Terveyssosiaalityön asiantuntijuus ja asema sosiaalityön kentällä

Abstract

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan terveyssosiaalityöstä kokemusta omaavien sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä terveyssosiaalityön asiantuntijuudesta sekä asemasta sosiaalityön kentällä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten terveyssosiaalityöntekijät määrittelevät omaa asiantuntijuuttaan sekä millaisena terveyssosiaalityön asema näyttäytyy sosiaalityön kentällä. Terveyssosiaalityön vakiintunut asema osana terveydenhuollon moniammatillista työskentelyä on horjunut viime vuosien aikana, ja tämän vuoksi aihe on varsin ajankohtainen. Tutkimuskysymykseni jakautuvat yhteen pääkysymykseen sekä kahteen alakysymykseen. Pääkysymykseni on: miten sosiaalityöntekijät määrittävät omaa asiantuntijuutta terveydenhuollossa. Alakysymykseni ovat: millaisena sosiaalityöntekijät kokevat terveyssosiaalityön aseman suhteessa muuhun sosiaalityöhön ja miten sosiaalityöntekijöiden mielestä terveyssosiaalityön asemaa voitaisiin kehittää tai vahvistaa sosiaalityön kentällä. Tutkimus edustaa laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Lopullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan sosiaalityön asiantuntijuus terveydenhuollossa määrittyy moniammatillisuuden, palvelujärjestelmän tuntemuksen, kokonaisvaltaisen tilannekuvan ja psykososiaalisen tuen kautta. Terveyssosiaalityö asemoituu tulosten perusteella sosiaalityön kentällä ennaltaehkäiseväksi, matalan kynnyksen sosiaalityöksi, jolle on ominaista tehokas ja intensiivinen työote ilman byrokratiaa tai päätösoikeutta. Tulokset osoittavat terveyssosiaalityön arvostuksen sosiaalityön kentällä olevan heikkoa, kun taas terveydenhuollon sisällä saatu arvostus näyttäytyy parempana. Tulokset tuovat esiin kehitysideoita ja -tarpeita terveyssosiaalityön aseman, näkyvyyden ja toimintatapojen osalta. Lisäksi tulokset nostavat esiin haasteita, joita terveyssosiaalityö nykypäivänä kohtaa murroksessa olevalla sosiaalityön kentällä.