Uskonnollinen maisema Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, millainen on uskonnollinen maisema Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Maisemaa selvitetään tutkimalla, millaisia viittauksia uskontoon lehdessä on, eli miten uskonto näkyy lehdessä. Uskonto tarkoittaa tässä tutkimuksessa viittauksia uskonnollisiin instituutioihin sekä kansanomaiseen, järjestäytymättömään uskonnollisuuteen. Tutkielman aineistona on Maaseudun Tulevaisuus sekä sen kuukausiliite Kantri ajanjaksolla lokakuu 2017–syyskuu 2018. Aineisto on pääosin koottu hakusanalistan avulla lehden näköislehtien sähköisessä arkistossa. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Uskonto näkyy Maaseudun Tulevaisuudessa viittauksina eri uskontoihin ja kansanomaiseen uskonnollisuuteen sekä uskonnollisen sanaston hyödyntämisenä. Maaseudun Tulevaisuuden uskonnollinen maisema on valtaosin kristillinen: suurin osa kaikista uskontoviittauksista on kristinuskoa koskevia. Kristinuskon osalta Maaseudun Tulevaisuus vertautuu aiemmin tutkittuihin kotimaisiin maakuntalehtiin. Uskonnollista sanastoa, kuten uskonto-sanan käyttöä, esiintyy aineistossa useasti mielipidekirjoituksissa sekä jutuissa haastateltujen henkilöiden puheessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tarkasteluajankohtana Maaseudun Tulevaisuudessa kristinuskon jälkeen eniten viittauksia on kansanomaiseen uskonnollisuuteen. Kansanomainen uskonnollisuus liitetään jutuissa usein luontoon, mistä riippuvainen on myös lehden kohderyhmän, maa- ja metsätaloustuottajien elinkeino.