Tehtäväsuuntautuneen motivaation ja kuullun ymmärtämisen taitojen kehittyminen - tapaustutkimus pienryhmän lukutuokioissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tehtäväsuuntautunut motivaatio ilmenee ja kehittyy kahdella lapsella (N = 2), joiden kuullun ymmärtämisen taidot kehittyivät merkittävästi lukuvuoden mittaisen interventiotutkimuksen aikana. Tavoitteena oli myös havainnoida, miten tehtäväsuuntautuneisuus vaihtelee tutkimukseen kuuluneiden lukutuokioiden aikana. Lukutuokiot kuuluivat lasten kuullun ymmärtämisen taitoja keskustelevan lukemisen menetelmän avulla tukevaan Jänistarinat-interventiotutkimukseen, joka toteutettiin varsinaissuomalaisissa päiväkodeissa.

Tutkimus suoritettiin analysoimalla kolme videoitua lukutuokiota yhden pienryhmän eli kahden lapsen osalta. Lukutuokiot valittiin lukuvuoden alusta, keskeltä ja lopusta. Videot analysoitiin käyttämällä yksityiskohtaista havainnointiluokittelua, jossa pääluokat olivat tehtäväsuuntautuneisuus, eriytymätön tehtäväsuuntautuneisuus ja ei-tehtäväsuuntautuneisuus.

Tulosten mukaan kummankin tutkittavan lapsen vallitseva suuntautuneisuus kaikissa analysoiduissa lukutuokioissa oli tehtäväsuuntautuneisuus. Heidän tehtäväsuuntautuneisuutensa oli koko tutkimuksen ajan melko korkealla tasolla. Ei-tehtäväsuuntautuneisuutta oli suhteellisen vähän, samoin eriytymätöntä tehtäväsuuntautuneisuutta. Kuitenkin kummallakin tutkittavalla tehtäväsuuntautuneisuuden määrä laski intervention aikana ja ei-tehtäväsuuntautuneisuuden määrä nousi jonkin verran.

Lukutuokioiden aikana tehtäväsuuntautumisen vaihtelussa oli jonkin verran havaittavissa, että lukutuokioiden alkupuolella lapset olivat tyypillisemmin tehtäväsuuntautuneita ja loppupuolella hiukan useammin ei-tehtäväsuuntautuneita. Kuitenkin selkeää vaihtelua oli eri lukutuokioiden välillä. Tehtäväsuuntautunut toiminta tutkittavilla ilmeni esimerkiksi tarinan kuunteluna ja tarinasta keskusteluna, eriytymätön tehtäväsuuntautuneisuus esimerkiksi oheistoimintana, jolloin huomio kiinnittyi samanaikaisesti sekä tehtävään että tehtävän ulkopuoliseen asiaan. Ei-tehtäväsuuntautunut toiminta ilmeni esimerkiksi pois vetäytymisenä tai tehtävään liittymättömän asian puuhailuna.

Kumpikin tutkittavista oli vallitsevasti tehtäväsuuntautunut tutkimuksen aikana, ja se on luultavasti vaikuttanut positiivisesti heidän kuullun ymmärtämisen taitojensa kehittymiseen. Toisaalta myös taitojen kehittyminen on luultavasti edesauttanut tehtäväsuuntautuneen motivaation pysymistä kohtalaisen korkeana. He hyötyivät pienryhmässä tapahtuneesta tavoitteellisesta ohjauksesta, sillä ennen interventiota heidän kuullun ymmärtämisen taidoissaan oli puutteita, jolloin heillä olisi saattanut olla riskinä joutua negatiiviseen kierteeseen taitojen ja motivaation kehityksen suhteen.