Käsityöyrittäjien uravalinta ja motiivit : Koulukäsitöiden yhteys käsityöyrittäjien uravalintaan

Abstract

Käsityöyrittäjyys on merkittävä ja kiinnostava aihe niin yksilön kuin yhteiskunnallisella tasolla. Käsitöiden harrastuneisuus on lisääntynyt samaan aikaan kun luovat toimialat ovat lisääntyneet ja niiden taloudellista merkittävyyttä on aloitettu tunnustamaan. Taito- ja taideaineiden tärkeydestä on keskusteltu ja osaa taito- ja taideaineista ollaankin lisäämässä osaksi lukion ylioppilaskokeita. Samaan aikaan käsityöt eivät vielä edes kuulu osana pakollisia kursseja ylioppilastutkinnossa. Miksi käsityöt edelleen erotetaan muista taito- ja taideaineista? Entä mikä on koulukäsitöiden merkitys osana suomalaista yhteiskuntaa? Tutkimustehtävänä oli tutkia käsityöyrittäjien uravalinnan taustalla olevia tekijöitä sekä käsityöyrittäjien uravalinnan ja koulukäsitöiden välistä mahdollista yhteyttä. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia käsityöyrittäjänä työskentelyn taustalla olevia motivaatiotekijöitä. Aineistona tutkimuksessa käytetään aiemmin kandidaatintutkielman yhteydessä kerättyä aineistoa, mutta siitä eri aineiston osuutta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin osallistui yhteensä kahdeksan eri käsityöyrittäjää ympäri Suomen. Näitä vaihtelevan yrittäjäkokemuksen omaavia käsityöyrittäjiä haastateltiin heidän kouluaikoihinsa, yrittäjämotivaatioon sekä uravalintoihinsa liittyen. Kerätty aineisto litteroitiin, anonymisoitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa noudatettiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan määritelmän mukaisesti tutkimusetiikkaa ja hyvää tapaa. Tässä tutkimuksessa on käytetty generatiivista tekoälyä vieraskielisten lähteiden kääntämisen apuna. Käsityöyrittäjien uravalinnan taustalla olevia tekijöitä olivat suunnittelun ja työskentelyn vapaus, yrittäminen nähdään ainoana keinona työllistyä käsityöalalla, tuotteen tarve ja kysyntä itselle tai läheiselle sekä harrastuneisuuden ja aikaisemman työn kartuttamat tiedot ja taidot käsitöihin liittyen. Koulukäsityön ja käsityöyrittäjän uravalinnan yhteys nähtiin myönteisenä, mutta niiden yhteyteen myös suhtauduttiin epäilevästi. Koulukäsitöiden koettiin auttaneen käsityön tekijänä toimimista sekä kehittäneen tietoja ja taitoja käsillä työskentelyyn. Käsityöyrittäjien motivaatiotekijät jakaantuivat sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, joista yrittäjillä oli sisäisiä motivaatiotekijöitä enemmän. Sisäisiä motivaatiotekijöitä oli luovuuden mahdollistuminen, työskentelyn ja tuotteiden toteuttamisvapaus, käsillä työskentelyn mielekkyys sekä käsitöiden ja yrittäjyyden syvempi merkitys elämässä. Ulkoisia motivaatiotekijöitä sen sijaan olivat itsensä elättäminen ja asiakkaiden miellyttäminen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koulukäsitöillä ja käsityöyrittäjän uravalinnalla on yhteyttä. Se kuinka merkittävänä tekijänä koulukäsityöt ovat käsityöyrittäjäksi ryhtymiselle on edelleen hieman epäselvää. Mikäli harrastuneisuutta käsitöihin liittyen löytyy lähipiiristä, koulukäsitöiden yhteyttä käsityöyrittäjäksi ryhtymiselle ei voida täysin vahvistaa. Mikäli harrastuneisuutta ei ole, koulukäsityöt voivat toimia merkittävänä alkusysäyksenä käsitöihin liittyen. Käsityön opettajana on tärkeää mahdollistaa käsityössä oppilaiden omaa luovuutta ja heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa omia ideoitaan. Opetuksen on tarkoitus antaa mahdollisimman laaja kokemuspohja, jota on mahdollista hyödyntää myöhemmin elämässä.