Korkosuojainstrumenttien hyödyntäminen korkoriskin torjunnassa : Suomalaisen asuntosijoittajan näkökulma
Ladataan...
2.01 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee korkoriskin hallintaa erilaisilla korkosuojausinstrumenteilla ja -strategioilla suomalaiselle asuntosijoittajalle. Työn taustalla on koronapandemian jälkeinen markkinakorkotason nopea nousu, joka on lisännyt velkarahoitteisen asuntosijoittamisen rahoituskustannuksia ja korostanut korkosuojauksen merkitystä osana sijoittajan riskienhallintaa. Tutkielman tavoitteena on avata, miten korkoriski syntyy ja realisoituu suomalaiselle asuntosijoittajalle, sekä jäsentää, millä tavoin korkoriskiä voidaan torjua erilaisilla korkosuojausstrategioilla.
Tutkielmaa täydennetään kahdella osakysymyksellä. Ensimmäinen kysymys koskee korkoriskin syntymistä ja sen realisoitumista asuntosijoittajalle. Toinen osakysymys tarkastelee, millaisia korkosuojausinstrumentteja suomalaisella asuntosijoittajalla on käytettävissä, ja millaisiin sijoittajaprofiileihin sekä markkina- ja rahoitustilanteisiin ne sopivat. Tässä tutkielmassa aihe on rajattu koskemaan suomalaista velkavipua hyödyntävää asuntosijoittajaa, ja tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti vaihtuvakorkoi-seen velkarahoitukseen, pankkien tarjoamiin korkosuojatuotteisiin sekä keskeisimpiin korkojohdannaisiin.
Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva teoreettiskäsitteellinen analyysi, jossa teorioita täydennetään havainnollistavilla laskenta- ja skenaariotarkasteluilla. Aineisto koostuu pääasiassa oppikirjoista ja vertaisarvioiduista artikkeleista, mutta myös suomalaisista instituutio- ja markkinalähteistä, jotta tarkastelu saataisiin rajattua suomalaiseen kontekstiin. Laskelmien tarkoitus ei ole tuottaa empiirisiä estimaatteja tai ennustaa markkinakehitystä, vaan havainnollistaa korkoriskin ja korkosuojauksen vaikutusmekanismeja eri vertailukelpoisissa skenaarioissa.
Tutkielman keskeiset tulokset osoittavat, että korkoriski realisoituu suomalaiselle asuntosijoittajalle ensisijaisesti rahoituskustannusten nousuna, velanhoitokyvyn heikkenemisenä, sijoitusten arvostusvaikutuksina sekä sopimusteknisinä vaikutuksina esimerkiksi kovenanttien rikkoutumisena tai jälleenrahoitusriskinä. Korkosuojausstrategiat voidaan jakaa symmetrisiin, asymmetrisiin sekä osittaisen suojauksen strategioihin. Symmetriset ratkaisut, kuten kiinteä korko tai korkoswap, sopivat sijoittajalle, joka haluaa varmistaa rahoituskustannusten mahdollisimman hyvän ennustettavuuden. Asymmetriset ratkaisut, kuten pankin korkokatto tai korkocap-optio, rajaavat korkojen nousun vaikutuksia, mutta mahdollistavat myös sijoittajan hyötymisen korkotason laskusta. Osittaisen suojauksen strategiassa vain osa portfoliosta suojataan, jolloin korkoriskiä voidaan hajauttaa myös ajallisesti. Tutkielman perusteella korkoriskin hallinta ja strategian valinta perustuvat suomalaisen velkarahoitusta hyödyntävän asuntosijoittajan riskinkantokyvyn, operatiivisen kassavirran puskurin ja suojauksen kustannusten väliseen tasapainoon.