Ahvenvaaran mafisen-ultramafisen intruusion geologia Kemijärvellä, Pohjois-Suomessa

Abstract

Ahvenvaaran mafinen-ultramafinen intruusio sijaitsee Kemijärvellä Pyhätunturin eteläpuolella noin 50 kilometriä Sodankylästä kaakkoon. Ahvenvaaran iäksi on määritetty Sm-Nd-menetelmää käyttäen 2,26 ± 0,04 Ga (Huhma et al. 1996) sekä 2231 ± 27 Ma (Hanski et al. 2010) ja on siten samaa ikäluokkaa Haaskalehdon intruusion kanssa, jolle on U-Pb zirkoni-iänmäärityksellä saatu 2220 ± 11 Ma (Tyrväinen 1983). Geologian tutkimuskeskus kairasi Ahvenvaaran alueelle 15 kairareikää, joiden pituus yhteensä on 1595,20 m. Niistä valittiin 111 malmianalyysinäytettä ja 91 petrologista analyysinäytettä, sekä lisäksi 51 näytettä kiillotettuja ohuthieitä varten. Hieiden perusteella valittiin 137 mikroanalyysinäytettä pääasiassa oliviinista, pyrokseeneista ja plagioklaasista. Tämän työn tarkoituksena on tutkia Ahvenvaaran intruusion geologisia ominaisuuksia kairasydämien, petrografian, geokemiallisten analyysien ja mineraalianalyysien perusteella.

Aineiston perusteella Ahvenvaaran intruusio on differentioitunut ja koostuu pääasiassa oliviini-klinopyrokseenikumulaateista, klinopyrokseenikumulaateista ja magnetiitti-plagioklaasi-klinopyrokseenikumulaateista. Kivet ovat paikoin voimakkaasti muuttuneita ja magmaattiset mineraalit ovat korvautuneet useissa tapauksissa pseudomorfeilla, mutta alkuperäinen mineralogia on usein kuitenkin pääteltävissä. Kondriittinormalisoitujen REE-jakaumien perusteella Ahvenvaaran magma oli LREE-rikastunut. Ultramafisten differentiaattien Al2O3/TiO2-suhde on noin 5. Mineralogian ja geokemian perusteella Ahvenvaara sopii noin 2,2 Ga ikäisiin Haaskalehto-tyypin kerrosjuoniin.