Maallikko muinaistutkimuksen apuna : Lauri Nautelan arkeologisen kokoelman muodostuminen ja sisältö

dc.contributor.authorViskari, Leena
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Arkeologia|en=Archaeology|
dc.date.accessioned2018-07-30T06:07:13Z
dc.date.available2018-07-30T06:07:13Z
dc.date.issued2018-06-20
dc.description.abstractTutkielmassani selvitän arkeologian harrastajan keräämän kokoelman muo-dostumista, sisältöä ja merkitystä, hänen tapaansa kerätä ja tutkia muinaislöy-töjä sekä keräämisen motiiveja. Tutkimukseni on aineistolähtöinen. Merkityk-sellisimmät lähteeni ovat Museoviraston arkeologisten kokoelmien löytöluette-lot sekä Museoviraston arkiston raportit arkeologisista tutkimuksista Liedossa. Lauri Nautelan yli 24 000 löydön kokoelma on kerätty pääasiassa vuosien 1954–1990 välisenä aikana Varsinais-Suomesta, Aurajokilaaksosta. Kokoel-massa on keramiikkaa ja kiviesineitä. Suurin osa esineistä on iskoksia. Esi-neistä 95 % on kivikautisia ja 5 % pronssi- ja rautakautisia. Kokoelman järjes-täminen asetti sen oikeisiin mittasuhteisiin ja teki mahdolliseksi sen tutkimisen. Muu tutkimusaineisto on kirjoja, lehtileikkeitä, valokuvia ja karttoja. Aurajokilaakson esihistoriaa on tutkittu 1860-luvulta asti. Ennen vuotta 1954 Liedosta tunnettiin neljä kivikautista asuinpaikkaa ja kahdeksan rautakautista kalmistoa. Lauri Nautelan harrastuksen tuloksena lisättiin 33 uutta kohdetta muinaisjäännösrekisteriin. Osa kohteista sijaitsi jo tunnettujen muinaisjään-nösten lähituntumassa. Merkittävin lisäys oli Kukkarkosken kaksi asuinpaikkaa ja kalmiston käsittävä laaja muinaisjäännös. Esinepelin avulla ihminen luo järjestystä esinemassaan. Keräily on mielihyvää tuottavaa toimintaa, jota harjoitetaan sen itsensä vuoksi. Esineisiin voi koskea, ne ovat ainutlaatuisia, luotettavia lemmikkejä. Niitä voi luetteloida ja järjestellä loputtomiin, pelata esinepeliä. Esineillä voi olla myös lämpöä sen mukaan, mi-ten merkityksellisiä ne ovat. Tarpeettomaksi käynyt kylmennyt esine saa uuden lämmön keräilijän kokoelmassa. Nyt kun Lauri Nautelan keräämä arkeologinen kokoelma on luetteloitu osaksi Kansallismuseon kokoelmaa, se säilyy lämpi-mänä. Osa esineistä on esillä Lauri Nautelan toiveiden mukaisesti rakenne-tussa, hänen nimeään kantavassa Liedon Nautelankoskelle rakennetussa museossa.
dc.format.extent122
dc.identifier.olddbid162518
dc.identifier.oldhandle10024/145741
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11895
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018072433090
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/145741
dc.subjectarkeologia, arkeologian harrastus, kokoelmat, keräily, esinepeli, Lieto, Aurajoki-laakso, Kukkarkoski, Nautelankoski, esihistoria, kivikausi, pronssikausi, rauta-kausi, muinaisjäännökset, irtolöydöt, iskokset, museot, Nautelankosken mu-seo, homoseksuaalisuus
dc.titleMaallikko muinaistutkimuksen apuna : Lauri Nautelan arkeologisen kokoelman muodostuminen ja sisältö
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Viskari_Leena_progradu.pdf
Size:
4.37 MB
Format:
Adobe Portable Document Format