Psykologisten perustarpeiden sekä työyhteisöltä ja esihenkilöltä saadun tuen yhteys noviisiopettajien alanvaihtoaikeisiin

Abstract

Opettajien alanvaihtoaikeiden yleistyminen ja erityisesti noviisiopettajien työssä pysymiseen liittyvät haasteet ovat tuoneet esiin tarpeen ymmärtää paremmin niitä tekijöitä, jotka tukevat opettajien hyvinvointia ja ammatillista sitoutumista uran alkuvaiheessa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin psykologisten perustarpeiden – autonomian, kykenevyyden ja yhteenkuuluvuuden – sekä työyhteisöltä ja esihenkilöltä saadun tuen yhteyttä noviisiopettajien alanvaihtoaikeisiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö noviisiopettajien ja kokeneempien opettajien välillä eroja psykologisten perustarpeiden, saadun tuen ja alanvaihtoaikeiden osalta. Tutkimus kohdistui suomalaisiin opettajiin, ja tarkastelun erityisenä kohteena olivat uransa alkuvaiheessa olevat, enintään viisi vuotta työssä olleet noviisiopettajat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena hyödyntäen suomalaista kyselyaineistoa (N = 1519). Aineisto analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä, Mann—Whitneyn U -testillä sekä Spearmanin korrelaatiokertoimella. Tulosten mukaan noviisiopettajat kokivat saavansa työyhteisöltä enemmän tukea kuin kokeneemmat opettajat. Sen sijaan kykenevyyden kokemuksen osalta havaittiin päinvastainen suunta, sillä noviisiopettajat arvioivat oman kykenevyytensä heikommaksi kuin kokeneemmat opettajat. Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja autonomian kokemuksen, yhteenkuuluvuuden kokemuksen, esihenkilöltä saadun tuen eikä alanvaihtoaikeiden osalta. Noviisiopettajien alanvaihtoaikeet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä psykologisiin perustarpeisiin sekä työyhteisöltä ja esihenkilöltä saatuun tukeen. Yhteydet olivat voimakkuudeltaan kohtalaisia autonomian kokemuksen, kykenevyyden kokemuksen ja esihenkilöltä saadun tuen osalta sekä heikompia työyhteisöltä saadun tuen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksen osalta. Myös kokeneemmilla opettajilla kaikki tarkastellut tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alanvaihtoaikeisiin, mutta yhteydet olivat pääosin heikompia, ja ainoastaan autonomian kokemuksen yhteys oli kohtalainen. Tulokset korostavat psykologisten perustarpeiden sekä työyhteisöltä ja esihenkilöltä saadun tuen merkitystä noviisiopettajien alanvaihtoaikeiden kannalta. Erityisesti autonomian kokemuksen merkitys korostui kaikilla opettajilla, kun taas noviisiopettajilla myös kykenevyyden kokemus ja esihenkilöltä saatu tuki olivat keskeisiä alanvaihtoaikeisiin liittyviä tekijöitä uran alkuvaiheessa. Tulokset viittaavat siihen, että noviisiopettajien työssä pysymisen tukeminen ei ole ainoastaan yksilön vastuulla, vaan edellyttää myös työyhteisöltä ja koulun johtamiselta sellaisia käytäntöjä, jotka vahvistavat opettajien kokemusta autonomiasta, osaamisesta ja tuesta jo työuran alkuvaiheessa.