Lainsäädäntötutkimus liikesalaisuuslain valmistelusta
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Työni keskiössä on liikesalaisuuksien sääntely vuoden 2018 elokuussa voimaan tulleen uuden liikesalaisuuslain (595/2018) myötä. Työni tarkoituksena on tarkastella liikesalaisuuslain taustalla olevan hallituksen esityksen valmistelun vaiheita. Työni aineistona toimii erityisesti liikesalaisuuslaista annettu hallituksen esitys ja lainvalmistelun lausuntomenettelyssä annetut asiantuntijalausunnot. Lainsäädäntömuutoksella on tausta EU:n liikesalaisuusdirektiivissä, joka saatettiin voimaan liikesalaisuuslailla.
Tutkielmani on empiirinen ja se on toteutettu lainsäädäntötutkimuksen muodossa. Työni tutkimusosiossa pohjustan aluksi empiirisiä tutkimuskysymyksiäni vastaamalla seuraaviin kysymyksiin; mitä tekijöitä oli hankkeen käynnistämisen taustalla EU:n tasolla, minkälaisten vaiheiden kautta laki säädettiin ja mihin ongelmiin Suomessa uudella liikesalaisuuslailla haettiin ratkaisua. Seuraavaksi vastaan empiirisiin tutkimuskysymyksiini; miten lainvalmistelussa huomioitiin kuulemista koskevia ohjeistuksia, minkälaisia lakihanketta koskevia argumentteja esitettiin ja missä määrin lausuntokierroksella esitetyt argumentit huomioitiin lopullisessa hallituksen esityksessä. Menetelminä käytän normatiivista analyysiä, sisällönanalyysiä sekä dokumenttivertailua. Tutkimusote on pääosin laadullinen, minkä tukena hyödynnän myös määrällisiä tuloksia.
Havaitsin, että lainsäädäntöhankkeessa kuulemista koskevia lainvalmisteluohjeistuksia noudatettiin kohtuullisen hyvin. Argumenteissa tuotiin esiin eniten viranomaisten toimintaan, työoikeudelliseen sääntelyyn ja perusoikeuksiin liittyviä näkökulmia. Hieman vähemmän lausunnoissa kommentoitiin elinkeinoelämän toimintaan ja talouteen liittyviä asioita. Tämä jakauma on selitettävissä peilaten lausuntoja antaneisiin intressiryhmiin. Lausuntoja annettiin eniten työntekijätahojen ja tuomioistuinten intressiryhmästä. Seuraavaksi eniten lausuntoja annettiin työnantajan edustajista, elinkeinoelämän edustuksen ja asiantuntijoiden sekä virastojen tai julkisoikeudellisten yhteisöjen intressiryhmistä ja vähiten ministeriöiden intressiryhmästä. Lisäksi havaitsin, että viranomaisten toimintaan ja työoikeudelliseen sääntelyyn liittyvien kannanottojen taustalla olivat erityisesti tuomioistuimet sekä työnantajan edustajat ja työntekijätahot, joiden kannanotot huomioitiin parhaiten lausunnoissa esiintyneiden teemojen osalta myös lopullisessa hallituksen esityksessä. Jotta sidosryhmien kuulemisesta saadaan paras mahdollinen hyöty, tulisi jatkossa varmistaa, että eri intressiryhmät tulevat kuulluksi mahdollisimman tasaisesti ja että lausuntojen huomioon ottamiselle tai huomiotta jättämiselle jatkovalmistelussa annetaan selkeät perustelut.