Wind Power as Settler Colonialism in Sápmi : Indigenous Environmental Justice Perspectives from Sámi Communities in Finland

Abstract

My thesis explores Sámi communities’ perceptions of environmental justice regarding wind power developments. The objective is to contribute to the understanding of how Sámi living in Finland experience wind power projects in Sápmi. The topic has emerged from discussion present in research and public media about how green transition reproduces colonialism in Indigenous lands. The perceptions of Sámi are analysed with the theories of Indigenous environmental justice, decolonial environmental justice, and settler colonialism using content analysis. My empirical research material is based on triangulation of different qualitative data sources including Instagram posts, a novel, and documents. Using existing data sources, I avoid undue research demands and minimise participation burdens of Sámi communities by not interviewing communities of topics they have already published their opinions on. This strengthens the ethical grounding of my thesis. The used materials discuss Sámi experiences focusing on activist perceptions. My findings show that wind power development in Sápmi is perceived as a threat for Sámi cultural continuity. Violations of Sámi self-determination are perceived to enable the development, while constructed wind turbines violate the cultural rights of Sámi. In addition, colonial dominance of the Nordic states, that enable marginalisation of the Sámi people, is seen to allow wind power development. Exploitation of land and assimilation are already experienced and feared results of wind turbines. However, my results reveal that Sámi actively confront and resist this development and related settler colonialism through protests, social media activism, and collaboration across colonial state borders. These emphasise the agency and hope of the communities. Wind power development and settler colonialism in Sápmi are seen as inseparable. Theories that combine settler colonialism, Indigenous perspectives, and environmental justice work to depict the experiences of Sámi in the land use discussed in my thesis. Environmental justice in the context of Sámi needs to be considered holistically, where the preservation of traditional land is essential. Self-determination and other Indigenous rights of the Sámi people need to be carefully followed, and their effectiveness considered to prevent future injustices. There is a need for future research on how the theory of Indigenous environmental justice can be adapted to study and solve other justice issues in Sámi contexts.

Opinnäytetyössäni tarkastelen saamelaisyhteisöjen näkemyksiä ympäristöoikeudenmukaisuudesta tuulivoimakehitykseen liittyen. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, miten Suomessa asuvat saamelaiset kokevat tuulivoimahankkeet Saamenmaalla. Aihe on noussut esiin tutkimuksessa ja julkisessa mediassa käydystä keskustelusta, miten vihreän siirtymän hankkeet alkuperäiskansojen mailla jatkavat kolonialismia. Tarkastelen saamelaisten näkemyksiä teorialähtöisesti hyödyntäen asuttajakolonialismin teoriaa sekä alkuperäiskansatutkimuksen ja dekoloniaalisen tutkimuksen teorioita ympäristöoikeudenmukaisuudesta. Empiirinen tutkimusaineistoni perustuu laadullisten aineistojen triangulaatioon ja sisältää Instagram julkaisuja, romaanin ja dokumentteja. Hyödyntämällä olemassa olevia aineistoja en lisää saamelaisiin kohdistuvia kohtuuttomia tutkimusvaatimuksia ja osallistumispaineita, sillä en pyydä yhteisöjä kertomaan asioita, joista he ovat jo julkaisseet mielipiteensä. Tämä vahvistaa tutkimukseni eettistä perustaa. Aineistoni sisältää saamelaisten kokemuksia keskittyen aktivistien näkökulmiin. Tulosten mukaan tuulivoimakehitys Saamenmaalla koetaan uhaksi saamelaisen kulttuurin jatkuvuudelle. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden loukkaukset koetaan mahdollistavan tuulivoimahankkeet, ja kulttuuristen oikeuksien rikkomukset rakennetun tuulivoiman seurauksena. Lisäksi Pohjoismaiden käyttämä koloniaalinen ylivalta, joka mahdollistaa saamelaisten marginalisoinnin päätöksenteossa, nähdään tuulivoiman mahdollistajina. Maiden riisto ja assimilaatio ovat jo koettuja ja pelättyjä seurauksia kehityksestä. Saamelaiset kuitenkin aktiivisesti haastavat ja vastustavat tuulivoimaa ja siihen kytkeytyvää asuttajakolonialismia esimerkiksi protestien, sosiaalisen median aktivismin, ja kolonialistiset rajat ylittävän yhteistyön voimin osoittaen, että heillä on toimijuutta ja toivoa. Tuulivoimahankkeet ja asuttajakolonialismi nähdään Saamenmaalla toisistaan erottamattomina. Teoriat, jotka yhdistävät asuttajakolonialismin, alkuperäiskansojen näkemykset ja ympäristöoikeudenmukaisuuden onnistuvat kuvaamaan saamelaisten kokemuksia opinnäytetyöhöni liittyvien maankäyttöhankkeiden osalta. Ympäristöoikeudenmukaisuus saamelaiskontekstissa tulee nähdä holistisena, jossa perinteisen maan säilyminen on keskeisessä asemassa. Saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja muita oikeuksia tulee noudattaa tarkoin ja niiden tehokkuutta tarkastella, jotta tulevilta epäoikeudenmukaisuuksilta vältytään. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, miten alkuperäiskansatutkimuksen ympäristöoikeudenmukaisuusteorioita voidaan hyödyntää myös muissa saamelaisia koskevissa oikeudenmukaisuuskysymyksissä.