Kouluaikaisten oppimiskokemusten värittämät matematiikan oppimiskuvat : Matematiikan oppimiseen vaikuttavat tekijät luokanopettajaopiskelijoiden kokemina
1.03 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset3
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Matematiikan oppimiskuva on yksi matematiikkakuvan komponenteista. Se voidaan määritellä yksilön näkemykseksi siitä, miten matematiikkaa opitaan ja millaiset tekijät matematiikan oppimiseen vaikuttavat. Tämä kuva piirtyy pitkälti jo yksilön kouluaikana hänen oppimiskokemustensa seurauksena, ja se on suhteellisen vaikeasti muutettavissa.
Kuva matematiikan oppimisesta vaikuttaa oleellisesti myös opettajan opetustyöhön ja sitä kautta oppilaiden matematiikan oppimiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen matematiikan oppimiskuva erityisesti luokanopettajaopiskelijoille on heidän omien matematiikan oppimiskokemustensa seurauksena tulevan opetustyön lähtökohdaksi muodostunut. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, mitkä tekijät luokanopettajaopiskelijoiden omien koulu- ja opiskeluaikaisten kokemusten mukaan ovat 1) edistäneet tai 2) heikentäneet heidän matematiikan oppimistaan, ja 3) mikä näistä tekijöistä nousee aineistossa määrällisesti merkittävimmäksi tekijäksi. Selvityksen avulla haluttiin tutkia, voisiko näistä matematiikan oppimiskuvista löytyä osaselittäjää huonontuneille matematiikan oppimistuloksille.
Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin luokanopettajaopiskelijoiden (N = 41) kirjoittamien Minä ja matematiikka -esseiden avulla. Esseet oli kirjoitettu keväällä 2023, ja ne olivat olleet erään suomalaisyliopiston aikuisille luokanopettajaopiskelijoille tarkoitetun Matematiikka ja kasvatus - opintojakson ensimmäinen tehtävä. Esseiden kirjoittamista oli ohjailtu kirjoitusohjeistuksella, jossa kirjoittajia oli pyydetty kuvaamaan muun muassa omia kouluaikaisia kokemuksiaan matematiikan oppimisesta. Kirjoittajia oli ohjeistettu kirjoittamaan myös siitä, miten he olivat oppineet matematiikkaa parhaiten. Esseet analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Kolmanteen tutkimuskysymykseen saatiin vastaus sisältöä erittelemällä ja havaittuja tekijöitä kvantifioimalla.
Tutkimuksessa saatiin selville, että luokanopettajaopiskelijoiden kouluaikaisiin oppimiskokemuksiin perustuvissa matematiikan oppimiskuvissa matematiikan oppimiseen vaikuttavat sekä oppijaan itseensä liittyvät affektiiviset, kognitiiviset ja konatiiviset tekijät, että oppimisympäristöksi luokiteltavat opetusryhmä, perhe ja luokkakaverit sekä opettaja ja hänen käytänteensä. Edistäneeksi tekijäksi koettiin myös oppijan matematiikan oppimista tukevat luonteenpiirteet. Lisäksi opiskelijat kokivat matematiikan oppimisen suhteen kärsineensä koulun tekemistä huonoista opettajavalinnoista ja liian abstrakteihin oppiainesisältöihin ohjaavasta opetussuunnitelmasta. Tutkimustulosten perusteella määrällisesti merkittävimmäksi tekijäksi osoittautui opettaja ja hänen käyttämänsä opetusmenetelmät.
Tulokset osoittavat, että luokanopettajaopiskelijoiden matematiikan oppimiskuvat ovat lähes linjassa matematiikan oppimistekijöihin liittyvän teoriatiedon kanssa. Niistä ei löytynyt selkeää selittävää tekijää huonontuneille matematiikan oppimistuloksille, vaikka tutkimustulosten perusteella arviointimenetelmien tärkeyttä ja oppimisen näkökulmasta tehokkaimpia opetusmenetelmiä olisikin aiheellista korostaa opettajankoulutuksessa vielä aiempaa enemmän. Sen sijaan tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että opettaja ja erityisesti hänen käytänteensä ovat ratkaisevassa asemassa oppilaiden matematiikan oppimisen suhteen.