Ihmistoiminnan ja luonnonolosuhteiden kehitys Humppilan Rautajärvellä

Abstract

Tutkimuksen kohde on Kanta-Hämeessä sijaitseva Humppilan Rautajärven alue. Umpeenkasvaneen Rautajärven rannoilta on tehty paljon arkeologisia löytöjä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Rautajärven keskeltä otettuja sedimenttikairanäytteitä, joita otettiin 280 cm:n syvyyteen asti. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voiko geologisin menetelmin saatuja tuloksia hyödyntää Rautajärven ihmistoiminnan ja luonnonolojen kehityksen ymmärtämisessä. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty seuraavia menetelmiä: geokemiallinen analyysi, radiohiiliajoitus, hehkutushäviö, magneettinen suskeptibiliteetti ja siitepölyanalyysi. Käsi-XRF:llä tehty geokemiallinen analyysi on tutkimuksen päämenetelmä. Geokemiallisen analyysin tuloksia arvioitiin ja vertailtiin Suomen järvisedimenttien keskimääräisiin alkuainepitoisuuksiin. Geokemiallisen analyysin tulokset eivät juuri antaneet tietoa muinaisesta ihmistoiminnasta Rautajärvellä, mutta kuparin ja sinkin poikkeavat pitoisuudet saattoivat johtua muinaisesta ihmistoiminnasta. Järven luonnonolosuhteiden muutokset näkyivät hyvin magneettisen suskeptibiliteetin ja hehkutushäviön tuloksissa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että maaperänäytteet olisi hyvä ottaa tämänkaltaisissa tukimuksissa arkeologisten kohteiden läheltä, kun tehdään geokemiallista tutkimusta. Tutkimuksen Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vuonna 2019 Turun yliopistossa aloitetussa Järvensuon kivikautisen (n. 6000–4000 BP) järviasuinpaikan monitieteisissä tutkimuksissa.