”You’re a proper monster, Silas. I’m glad of it.” Kunnollinen hirviö: moraali, pahuus ja hirviökuvaus Margaret Rogersonin kirjassa Sorcery of Thorns

Abstract

Tässä tutkielmassa käsittelen hirviöyden, moraalin ja pahuuden kuvausta Margaret Rogersonin teok-sessa Sorcery of Thorns (2019). Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti teoksen päähenkilö Elisabeth, jonka moraalikäsitys muuttuu merkittävästi, sekä demoni Silas, jonka esittämä moraalisuus poikkeaa häneen kohdistuneista ennakkoluuloista ja oletuksista. Lisäksi käsittelen velho Nathanielin ja kansleri Ashcroftin hahmojen hirviöyttä. Lopuksi vertaan Rogersonin demonihahmon moraalista määrittele-mättömyyttä Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin teoksen Good Omens demoniin, jonka moraalisesta määrittelemättömyydestä Amy Kennedy on kirjoittanut (2024). Tärkeimpänä hirviötutkimuksen lähdeteoksenani on Jeffrey Andrew Weinstockin Monster Theory Reader (2020). Totean tutkimuksessani, että Rogerson tuo nuortenkirjassaan fantasian keinoin esiin monia erilaisia hirviöyden ja pahuuden muotoja. Teos kannustaa lukijoitaan pahuuden ja hirviöyden syvempään pohdiskeluun korostaen hirviön mahdollisuutta olla hyvä, ja pahan mahdollisuutta muuttua. Pohdiskeluissani tulee esiin myös tilanteita, joissa hyvänä nähty hahmo voikin olla tai ajatella olevansa paha. Rogerson näyttää, miten myös hirviö voi olla sankari.