”Hävettää vielä nykypäivänäkin, että minut henkilöitiin osaksi tällaista toimintaa” : Työntekijöiden kokemuksia esihenkilöihin liittyvästä häpeästä ja työelämässä koetun häpeän seurauksia työntekijöiden työhyvinvoinnille

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia esihenkilöihin liittyviä häpeäkokemuksia tutkimukseen vastanneilla työntekijöillä on, ja millaisia seurauksia häpeän kokemisella työelämässä voi olla työntekijöiden työhyvinvoinnille. Häpeää on alettu vasta viime vuosina tutkimaan työelämän kontekstissa, eikä esihenkilöihin liittyviä häpeäkokemuksia ole vielä toistaiseksi tutkittu kovinkaan paljon. Työhyvinvointi ja kestävä työelämä ovat nyky-yhteiskunnassa erittäin ajankohtaisia teemoja, joita tässä tutkimuksessa lähestytään häpeän näkökulmasta ja aihetta tarkastellaan erityisesti kasvatustieteilijöiden näkökulmasta. Kasvatustieteilijät voivat toimia työelämässä monenlaisilla kentillä muun muassa esihenkilöinä ja huolehtimassa työhyvinvoinnista ja siten he ovat tärkeissä rooleissa rakentamassa kestävää työelämää.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se sijoittuu organisaatiopsykologian ja kasvatustieteen tutkimuskentille. Tutkimusaineistona käytettiin Seija Lehtosen keräämää ”Työelämässä koettu häpeä -kirjoitusaineisto vuosilta 2020–2021.”- valmista aineistoa. Aineistossa oli alun perin 44 vapaamuotoista työelämässä koettuun häpeään liittyvää kirjoitelmaa, joista tähän tutkimukseen valikoitui 25 kirjoitelmaa. Alkuperäinen aineisto on löydettävissä yhteiskuntatieteellisestä tietoarkisto Ailasta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti ja analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä.

Tutkimuksen tulosten perusteella työntekijöiden esihenkilöihin liittyvät häpeäkokemukset liittyivät sijaishäpeän tuntemiseen, nöyryyttämisen ja alentamisen kokemuksiin sekä häpeän kokemuksiin johtuen esihenkilön riittämättömästä tuesta. Työntekijät kokivat sijaishäpeää esihenkilönsä puolesta eli he häpesivät muun muassa esihenkilönsä toimintaa ja tämän arvoja. Työntekijöillä oli myös häpeäkokemuksia, joissa he olivat kokeneet esihenkilön nöyryyttävän tai alentavan heitä. Lisäksi häpeällisten kokemusten nähtiin liittyvän siihen, ettei esihenkilö ollut riittävästi työntekijöiden tukena.

Tutkimustulokset työelämässä koetun häpeän seurauksista työntekijöiden työhyvinvointiin liittyivät työntekijöiden riittämättömyyden tunteiden kokemuksiin ja oman osaamattomuuden häpeämiseen, pitkittyneeseen pahoinvointiin sekä työntekijöiden jaksamiseen liittyviin seurauksiin. Häpeän kokemisen seurauksena työntekijöillä oli riittämättömyyden tunteen kokemuksia ja oman osaamattomuutensa häpeämistä. Lisäksi osa vastaajista koki työssään pitkittynyttä pahoinvointia, sillä häpeällisiä tilanteita ei koskaan käsitelty. Häpeän kokemisella nähtiin olevan myös seurauksia, jotka liittyivät työntekijöiden jaksamiseen, sairauspoissaoloihin ja loppuun palamiseen.