Emotionaalisen empatian hermostollinen tausta : Peilisolujärjestelmän merkitys empatian ilmenemisessä

Abstract

Empatia on keskeinen osa yksilöiden välistä vuorovaikutusta. Siihen liittyy tiedostamattomia prosesseja, joita pyritään ymmärtämään teoreettisen mallintamisen avulla. Affektiivinen eli emotionaalinen empatia on empatian laajempaan käsitteeseen sisältyvä osa-alue, joka viittaa tunnepitoiseen kokemukseen, johon ei liity aikaisempaa tietoa. Aivojen peilisolujärjestelmää pidetään emotionaalisen empatian fysiologisena perustana, mutta se ei yksinään riitä selittämään koko ilmiötä. Peilisolut ovat yksittäisiä visuomotorisia neuroneja, jotka aktivoituvat sekä yksilön suorittaessa tietyn toiminnan että havaitessa toisen suorittavan samankaltaisen liikkeen. Peilisolujärjestelmä koostuu aivojen eri osa-alueiden välille rakentuneesta hermoverkosta, joka mahdollistaa sensoristen ärsykkeiden muuntamisen neuraaliksi aktivaatioiksi, jolloin syntyy automaattinen vaste. Peilisolujärjestelmän roolia on tutkittu useilla menetelmillä, kuten fMRI:llä, EEG:llä ja rTMS:llä. Menetelmien epäspesifisyyttä on kritisoitu, etenkin sellaisissa tutkimuksissa, joissa peilisolujärjestelmän aktivaatio on kytketty suoraan emotionaalisen empatian ilmenemiseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että peilisolujärjestelmän toimintahäiriöt sekä sen heikentynyt integraatio muihin aivojen hermoverkkoihin voivat liittyä empatiakyvyn häiriöihin. Tällaisia häiriöitä on esimerkiksi autismikirjon häiriössä ja psykopatiassa. Vaikka peilisolujärjestelmän täsmällinen rooli on vielä epäselvä, nykytutkimus osoittaa järjestelmään kuuluvien aivoalueiden aktivoituvan emotionaalisen empatian aikana.