S-sijojen käyttö suomessa ja karjalassa : Katsaus suomen, vienankarjalan ja livvinkarjalan s-sijoihin

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen suomen sekä karjalan kielen livvin ja vienan murteiden s-sijojen käyttöä. Tutkimukseni on morfologinen, morfosyntaktinen ja semanttinen siinä määrin, että tarkastelen, mitä merkityksiä kukin sijamuodoista ilmaisee eri lauseissa. Tarkoitukseni on selvittää eroja kieliparin sijojen käytön välillä ja omalta osaltani avata ovea kielten väliseen vertailevaan tutkimukseen, jota ei sijamuotojen osalta ole tehty lähes lainkaan. Tutkimus on teoreettinen ja pohjautuu olemassa oleviin kieliopin kuvauksiin. Niistä merkittävimmät tutkielmalle ovat kielen kuvauksen osalta Ison suomen kieliopin verkkojulkaisu, Novakin et al. Karjalan kieli kieliopeissa: fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus (2019), Zaikovin Vienankarjalan kielioppi (2013), Pyölin Livvinkarjalan kielioppi (2021) ja Ahtian Karjalan kielioppi III: lauseoppi (2014). Kielen kehityksen kannalta puolestaan tärkeimpinä lähteinä ovat Häkkisen Suomen kielen historia 1: Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa (2009), Laanestin Sissejuhatus läänemeresoome keeltesse (1975) sekä Ylikosken The origins of the western Uralic s-cases revisited: historiographical, functional-typological and Samoyedic perspectives (2016). Koska suomea on tutkittu huomattavasti tarkemmin kuin karjalaa, tämä näkyy myös sovellettavan teorian ja esimerkkien otannan laajuudessa. Sen vuoksi en voi tutkielmassani olla sen tarkempi kuin käyttämäni lähteet.

Tutkimuksessa ilmeni vain joitain eroja, kuten sijapäätteiden muotojen eroavaisuudet, livvin murteen muodoltaan yhteen langennut inessiivi-elatiivi, sekä joitain eroja merkitysten ilmaisuissa. Niistä merkittävimpinä kielten väliset erot tilan hahmottamisessa ja karjalan kielen sisäpaikallissijojen käyttö suomea laajemmin ilmaisemaan työtä, tekemistä, tointa tai käyttötarkoitusta. Lisäksi elatiivilla ilmaistaan karjalan kielessä agenttia. Tulokset antavat syytä kielten tarkemmalle vertailulle ja etenkin karjalan kielen tarkemmalle tutkimukselle laajemmalla otannalla. Jatkotutkimuksessa olisi syytä tarkastella s-sijoja yhdessä muiden paikallissijojen kanssa. Syytä olisi myös kiinnittää huomiota laajemmin lauseopilliseen kontekstiin.