Propaganda ja EU:n itäinen kumppanuus : Kehysanalyysi vuosilta 2014-2018

dc.contributor.authorLappalainen, Emma
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemp.History and Political Sc.|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Poliittinen historia|en=Contemporary History|
dc.date.accessioned2020-04-09T21:02:14Z
dc.date.available2020-04-09T21:02:14Z
dc.date.issued2020-03-25
dc.description.abstractVuoden 2014 keväällä Venäjä järjesti Krimin niemimaalla, Ukrainassa, laittoman kansanäänestyksen, jonka seurauksena niemimaa miehitettiin. Samoihin aikoihin unionin valta vaihtui, ja uusi komissio alkoi katsoa EU:n ulkopolitiikkaa itäisissä kumppanuusmaissa, entisissä neuvostotasavalloissa, uusin silmin. Näennäisen vaivaton ja veretön aluevaltaus EU:n rajoilla hämmensi ja antoi pontta uusille ulko- ja turvallisuuspoliittisille tarkasteluille ja linjauksille tutkielmani tarkasteluvuosina 2014-2018. Myös muut unionin sisäiset ja ulkoiset tapahtumat tarkasteluaikana, kuten esimerkiksi terroristi-iskujen sarjat Euroopassa, vaikuttivat ulkopolitiikan kehittämiseen, sekä uusien strategioiden ja teorioiden tarpeeseen. Puheenaiheeksi ulkopoliittiseen ja erityisesti itäisiä kumppaneita koskevaan keskusteluun näinä aikoina nousi propaganda, joka tarkastelukauden aikana vaihtelevasti huomiota EU:n ulkopolitiikassa ja julkisessa keskustelussa. Tutkielmani keskittyy tähän teemaan, ja kysyy, millaisia kehyksiä propagandasta itäisen kumppanuuden maissa EU:n instituutiot rakensivat julkaisuissaan? Tutkielmani metodina on kehysanalyysi. Kehysteorian lähtökohta on, että mille tahansa viestille valittu kehys määrittää sitä, miten vastaanottaja sen tulkitsee, ja kehysten tunnistaminen on edellytys piilevien, viestijän tiedostamien tai tiedostamattomien pyrkimysten ymmärtämiselle. Kehykset rakentuvat ilmiölle annetusta kontekstista, sen merkityksen arvioinnista ja ongelmalle annetuista ratkaisuehdotuksista. Aiheena kolmansien osapuolten levittämään propagandaan yhdistyy monia teemoja, jotka lisäävät ymmärrystä tästä myrskyisästä ajasta Euroopassa ja EU:n reaktioista ajan haasteisiin. Keskeisimpiä kehyksiä, joissa EU käsittelee propagandaa tarkasteluajankohtana ovat Ukrainan konflikti, viestinnän ja julkisen diplomatian haasteet, informaatiosota ja hybridiuhat. Näissä kaikissa kehyksissä yhdistyy, mutta ne painottavat eri tavoilla EU:n pyrkimyksiä hallita informaatioympäristöä ja fyysistä ympäristöä, sekä pyrkimystä ylläpitää liberaalin rauhan turvallisuuskulttuuria Euroopassa, kumppanuusmaissa ja koko maailmassa.
dc.format.extent97
dc.identifier.olddbid166177
dc.identifier.oldhandle10024/149313
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21284
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020040810834
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149313
dc.subjectEU, itäinen kumppanuus, Venäjä, disinformaatio, propaganda, informaatiosota, hybridiuhat, viestintä, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, kehysanalyysi
dc.titlePropaganda ja EU:n itäinen kumppanuus : Kehysanalyysi vuosilta 2014-2018
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Lappalainen_Emma_Opinnayte.pdf
Size:
1.03 MB
Format:
Adobe Portable Document Format