Tyvitumakkeiden harmaan aineen tilavuuden ja asymmetrian yhteys lasten proseduraalisen muistin toimintaan liittyviin kielellisiin taitoihin

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkittiin, onko tyvitumakkeiden rakenteista aivokuorukan ja häntätumakkeen harmaan aineen määrällä tai asymmetrialla yhteyttä viisivuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Tutkielman taustateoriana on proseduraalisen häiriön hypoteesi (Ullman & Pierpont, 2005; Ullman ym., 2019), jonka mukaan kielen kehityksen haasteet aiheutuvat proseduraalisen oppimisen häiriintymisestä. Teorian mukaan proseduraalisen muistin häiriintymiseen vaikuttavat proseduraalisen järjestelmän taustalla olevien aivorakenteiden, mukaan lukien tyvitumakkeiden, poikkeavuudet. Aikaisemmissa tutkimuksissa lasten, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, ja tyypillisesti kehittyvien lasten väliltä on löydetty toisistaan eriäviä tuloksia tyvitumakkeiden rakennepoikkeavuuksista. Keskenään erilaisia tuloksia saattavat selittää erot tutkimusten menetelmissä sekä tutkittavien kielellisten haasteiden eri tasot eri tutkimuksissa.

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, ennustavatko aivokuorukan ja häntätumakkeen harmaan aineen tilavuus tai asymmetria proseduraalisen muistin toimintaan liittyviä kielellisiä taitoja koko kielellisten taitojen jatkumon sisältävässä aineistossa. Tutkittavat (n = 69) kuuluivat FinnBrain-kohorttitutkimuksen otokseen. Tutkittavien kielellisiä taitoja mitattiin Reynell III -testillä ja Fonologiatestillä. Tietoa aivokuorukan ja häntätumakkeen harmaan aineen määrästä kerättiin rakenteellisella MRI-kuvantamisella. MRI-kuvantamisesta saadun tiedon perusteella kunkin aivoalueen asymmetria määritettiin asymmetrisyysindeksin avulla.

Tutkielman päälöydöksenä oli, että aivokuorukan ja häntätumakkeen harmaan aineen määrä tai asymmetria eivät olleet lasten kielellisten taitojen merkittäviä selittäjiä. Tutkielmassa havaittiin, että aivokuorukan ja häntätumakkeen harmaan aineen tilavuus tai asymmetrisyysindeksi eivät olleet lineaarisesti yhteydessä lasten lausetasoisten kielellisten taitojen kanssa. Lisäksi tulosten perusteella todettiin, että aivokuorukan ja häntätumakkeen harmaan aineen tilavuudella tai asymmetrialla ei pystytty ennustamaan lapsen fonologisia taitoja. Tulokset viittaavat siihen, että proseduraalisen häiriön hypoteesin mukaiset muutokset aivojen harmaan aineen määrässä eivät näy tyvitumakkeiden rakenteiden harmaan aineen muutoksena. Tulosta saattavat selittää tutkielman menetelmiin liittyvät valinnat, kuten aivoalueiden suuri anatominen rajaus. Toisaalta tulokset saattavat tarkoittaa, että proseduraalisen häiriön hypoteesin vastaisesti muutokset tyvitumakkeiden rakenteissa eivät ainakaan yksin riitä selittämään lasten kielen kehityksen vaikeuksia.