Cash-to-cash -syklin optimointi toimitusketjussa: Operatiiviset strategiat ja supply chain finance -ratkaisut

Abstract

Yritysten toimintaympäristön epävarmuus, toimitusketjuhäiriöt ja rahoituspaineet ovat korostaneet kassavirran ja käyttöpääoman hallinnan merkitystä osana toimitusketjujen johtamista. Cash-to-cash -sykli (C2C) kuvaa aikaa, jolloin yrityksen pääoma on sitoutuneena operatiiviseen kiertoon ennen kuin myynti muuttuu kassavirraksi. Mittari yhdistää varaston kiertoajan, myyntisaamisten kiertoajan ja ostovelkojen kiertoajan yhdeksi kokonaisuudeksi, minkä vuoksi se toimii toimitusketjun ja talouden rajapintaa kuvaavana tunnuslukuna. C2C -syklin optimointi on ajankohtainen kysymys erityisesti siksi, että yritysten on samanaikaisesti tavoiteltava tehokkuutta, kannattavuutta ja toimitusketjun toimintavarmuutta. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella, miten C2C -sykliä voidaan optimoida yhdistelemällä operatiivisia strategioita ja supply chain finance-ratkaisuja. Tutkielmassa vastataan siihen, miten erilaiset operatiiviset strategiat vaikuttavat C2C -syklin komponentteihin, millä edellytyksillä SCF -ratkaisut tuottavat hyötyjä sekä millaisia riskejä näihin keinoihin liittyy. Tarkastelun lähtökohtana on, että C2C -syklin optimointi ei ole pelkästään taloudellinen tai operatiivinen kysymys, vaan laajempi johtamishaaste, jossa prosessit, maksuehdot, yhteistyörakenteet ja rahoitusratkaisut kytkeytyvät toisiinsa. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu aihetta käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta, jossa tarkastellaan käyttöpääoman hallintaa, cash-to-cash -sykliä, operatiivisia toimitusketjustrategioita sekä SCF-ratkaisuja. Tarkastelu painottuu erityisesti C2C -syklin komponenttien analyysiin, operatiivisten strategioiden vaikutusmekanismeihin sekä reverse factoringin ja muiden SCF-ratkaisujen rooliin toimitusketjun käyttöpääoman hallinnassa. Tutkielman perusteella C2C -syklin optimointi on tehokkainta silloin, kun operatiivisia strategioita ja SCFratkaisuja tarkastellaan toisiaan täydentävinä eikä toisiaan korvaavina keinoina. Operatiiviset strategiat vähentävät käyttöpääoman sitoutumisen juurisyitä parantamalla varastonhallintaa, lyhentämällä läpimenoaikoja ja sujuvoittamalla order-to-cash -prosessia, kun taas SCF-ratkaisut tukevat maksuaikarakenteiden, rahoituskustannusten ja likviditeetin hallintaa toimitusketjussa. Keskeinen johtopäätös on, että kestävin ratkaisu ei ole mahdollisimman lyhyt C2C -sykli, vaan sellainen C2C -syklin rakenne, jossa operatiivinen tehokkuus, rahoituksen saatavuus, toimitusketjusuhteiden toimivuus ja toimitusketjun vakaus ovat tasapainossa.