TANSSI VALTAKUNNALLISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISSA 2014 : Sisällönanalyysi yleisistä osioista ja 1.-2-vuosiluokkakokonaisuuksista

Abstract

Tiivistelmä

Uudet valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet astuivat voimaan alakouluissa syksyllä 2016. Nämä perusteet ohjaavat luokanopettajien työtä niin peda-gogisesti, tiedollisesti kuin juridis-hallinnollisestikin. Tanssia ei saatu omaksi oppiaineek-seen, vaikka Suomen Opetusministeriön tukema Valtion tanssitaidetoimikunta olikin käynnistänyt vuonna 2008 strategiatyön, jonka yhtenä tavoitteena on saada tanssi sisäl-lytetyksi osaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisällönanalyyttisin keinoin, minkälaiset mahdollisuudet luokanopettajalla on kuitenkin opettaa tanssia ja toteuttaa tanssiin liitettävää kehollista oppimiskäsitystä ny-kyisen valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman puitteissa. Valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita analysoitiin ke-hollisen oppimiskäsityksen, tanssin elementtien ja ulottuvuuksien sekä avoimen pedago-giikan ja sisältöjen integraation käsitteiden avulla. Teoriasidonnaisen tutkimuksen tär-keimpinä teorialähteinä toimivat Anttilan (1994; 2001; 2003; 2005; 2006; 2013) tanssiin ja keholliseen oppimiskäsitykseen liittyvät tutkimukset ja ajatukset sekä Vitikan (2009) tutkimus opetussuunnitelman mallin jäsennyksestä. Sisällönanalyysin perusteella valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitel-man perusteissa ilmenevä oppimiskäsitys sisälsi kehollisen oppimiskäsityksen piirteitä. Perusteissa ilmeni tanssikasvatuksen mahdollistajana etenkin vuorovaikutukseen, kult-tuuriin ja fyysiseen ulottuvuuteen liittyviä tanssin piirteitä. Lisäksi esimerkiksi laaja-alaiset tavoitteet sisällön integraation piirteenä sekä ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen avoimen pedagogiikan piirteenä antavat luokanopettajalle vapautta käsi-tellä tanssi-ilmiötä ja ottaa kehollisuus ja kehollinen liike yhdeksi oppimisen näkökul-maksi. Tutkimusaineisto osoittautui yleisen kirjoitustyylin ja avoimen pedagogiikan piir-teiden kautta hyvin hedelmälliseksi tulkintojen tekemiselle. Vaikuttaa siltä, että vain luokanopettajan oma mielikuvitus ja luovuus ovat rajana sille, mihin suuntaan ja mil-laiseksi opetussuunnitelma lopulta taipuu opetuksessa. Vaikka tanssi ei olekaan yksi ope-tettavista oppiaineista, eikä käsitteenä ilmennyt kertaakaan tutkimusaineistossa, saa luo-va luokanopettaja opetussuunnitelman taipumaan tanssin tahtiin. Jotta luokanopettajat osaisivat opettaa kehollisen oppimiskäsityksen mukaisesti ja sisällyttää luovaa tietoista liikettä eli tanssia koulupäiviin, pitää katse kohdistaa luokanopettajankoulutukseen.